Remembrance – Silencing The Moments…

Ihan alkuun pitää antaa hieman takaisin niille muutamalle arvostelulle, jotka tästä levystä on näkynyt mediassa. Miten joku jaksaa sanoa vieläkin jostain genrestä, että vieläkö näitä bändejä tulee, joissa synat ja naislaulu ja niin edelleen. Tavallaan ihan yhtä lapsellista tarinaa kuin olisi mistä tahansa genrestä napottaminen, että yhyy, miksi näitä bändejä vieläkin tulee, vaikka on tullut jo miljoona muuta. Miksi ylipäätään metallibändejä vielä tulee, vaikka on jo tarpeeksi tullut? Hah!

Ranskalainen Remembrance siis todellakin edustaa sitä niin vihattua genreä, jossa bändissä on synat ja naislaulu. Tämä yhtye – tarkemmin sanoen duo – operoi melodisen tunnelmallisen hieman hautajaistuomiolta haiskahtavan metallin parissa. Carline Van Roos soittaa koskettimet, basson ja rummut sekä myös laulaa. Herraspuolta bändissä edustaa mies nimeltään Matthieu Sachs, jonka tontiksi jää kitaran lisäksi murinavokalointi, välillä hän kuitenkin päästää suustaan myös puhtaampaa ääntä.

Biisimateriaali on tasaisen harmaata, hidasta ja unimaista, ei kuitenkaan unettavaa. Tunnelmia ja melodiaa löytyy yllin kyllin. Ehkä monii melodoomin ystävä jää kaipaamaan biiseihin enemmän selkeyttä, kun nyt äänimaisema on varsin sakea. Levy ei mene kokonaisena mihinkään mainituista genreistä, sillä osalla kappaleista on piirteitä muualtakin. Lähes kaksitoistaminuuttisella päätösraidalla One Reckless Sleep heitetään nopeampaakin vaihdetta silmään. Varsinaiseksi levyn hittiveturiksi voitaneen lukea avaava Thief of Light, jossa hidastellaan mukavasti hyvää fiilistä aikaan saaden.

Remembrance on kotimaisen Fireboxin sainaus. Lafkan tallista löytyy toinenkin samankastin työläinen, australialainen The Eternal. Oikeastaan The Eternalin debyytin ja tämän albumin välillä ei suuren suurta eroa ole. Kengurumaalaisten soundi on nimenomaan se selvempi ja biiseissä enemmän tarttuvuutta. Remembrance tosiaan voisi myös laittaa kappaleisiinsa jotain mistä kiinni ottaa. Nyt lopputulos jättää laimeahkon olotilan, vaikkakaan ranskalaiskaksikko ei todellakaan ole sieltä heikoimmasta päästä. Mikäli duon tarkoitus on tulevaisuudessa tehdä lisää samantyylistä musiikkia, kakkoslevyä voitaneen odotella lähes vesi kielellä.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2008-04-30
Arvostelija : Petri Klemetti

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.