Rankkuri – Sormet Poikki Ja Vitusti Turpaan

Rankkuri jatkaa kolmannella EP:llään pääpiirteittäin edellisen tuotoksensa jalanjäljillä: punkin sukuista räimintää ja ajoittain hyvinkin metalliseksi yltyvää kaahausta yhdistellään erikoislaatuisiin sanoituksiin. Haavi auki -tuotoksella mukana ollutta huumoripuolta on karsittu, ja bändin omintakeinen, omassa kastissaan sangen onnistunut lyriikka ottaa nyt kantaa poliittisiin ääripäihin, sodankäyntiin, päihdeongelmiin ja lopuksi yllättäen jopa rapujenpyyntiin.

Metallinen nimikappale Sormet poikki ja vitusti turpaan rynnistää vakuuttavasti, ja Häkissä (vihassa ja rakkaudessa) hakee vaihtelua psykedeelisiksikin yltyvistä koskettimista. Musiikki rullaa paikoin erikoisen pirteästi, mikä on ristiriidassa vakavahenkisten sanoitusten kanssa. Orkesterin toiminta ei tosin muutenkaan vaikuta täysin johdonmukaiselta eikä selväpäiseltä, joten kenties voidaan sittenkin puhua vain Rankkurin omasta tyylistä.

Valitettavasti Rankkurin pahin ongelma on sama kuin edellislevytyksellä: Kullervo Rankkurin repivä laulutyyli on omiaan lähinnä hukuttamaan bändin sanoman, eivätkä demon neljä rallia varmasti herättäisi samanlaista mielenkiintoa esimerkiksi mp3-muodossa, kun kansilehti ei olisi käsillä. Orkesterille olisi eduksi tuoda ajatuksiaan esiin selkeämmin ja muutenkin panostaa vokaaleihin vahvemmin, sillä sanoitukset ovat yhtyeen selkeä valttikortti.

Rankkuri on erikoinen tapaus pääkaupunkiseudun bändiskenessä. Demon kappaleissa ei varsinaisesti ole kuunteluun houkuttelevia hittiaineksia, mutta etenkin sanoitukset pakottavat ajattelemaan, että viisikossa on ehdottomasti potentiaalia.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2008-03-09
Arvostelija : Antti Kavonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.