Hate Squad – Degüello Wartunes
Saksalainen mopokortti-ikään ehtinyt Hate Squad on kylvänyt vihaa jo vuodesta 1993. Juhlistaakseen 15 vuoden taivaltaan yhtye päätti julkaista uuden albumin. Degüello Wartunes on bändin viides kokopitkä ja todistaa kaikille epäilijöille, että Hate Squad on jatkuvasta huhumyllystä huolimatta elossa.
Levyn avaus, Degüello Wartunes ja perässä seuraava Rise Up, olisivat voineet olla täytekappaleina mieluummin levyn lopussa kuin alussa. Kummankaan kappaleen kohdalla ei syke nouse: ne ovat turvallisia ja keskinkertaisia mättöbiisejä, ilman mitään mielenkiintoa stimuloivia elementtejä.
Aivottoman alun jälkeen levyn taso kohoaa huomattavasti. Kolmannessa rykäisyssä Killing Spree on jo ideaa. Rumpali Helge Dolgnerin ja kitaristien Mark Künnemanin ja Martin Blankenburgin taitava yhteistyö ja pienet kikkailut komppien kanssa tuovat oivan vivahteen aggressiiviseen ulosantiin. At the End Alone jatkaa monipuolisempaa linjaa ja rakentuu sointukulultaan hieman kevyemmän kertosäkeen ympärille.
Anger from the Gutter pauhaa vielä samaan modernimpaan tyyliin, mutta Aggro Manticoresta eteenpäin levy on yllättävän epätasainen. Tuntuu siltä, että bändi ei itsekään tiedä missä heidän paikkansa musiikillisesti tänä päivänä on. Burkhard Schmittin kuiva karjunta on yksi ärsyttävimmistä asioista levyllä. Jatkuva monotoninen karjuminen on liian hallitseva kokonaisuuden suhteen ja varastaa huomion musiikista lähes jokaisella kappaleella.
Viimeiset kappaleet Hannover H8core ja Rivers of Blood esittelevät sitä monipuolisempaa ja innovatiivisempaa Hate Squadia, jolle elintilaa eri genrejen puristuksessa vielä löytyisi.
Yhtye on tyyppiesimerkki siitä, kuinka mestarinkin on jossain vaiheessa myönnettävä oppipoikiensa kehittyneen hänestä ohi. Hate Squad on ehkä ollut kehittämässä hatecore-tyyliä eteenpäin, mutta vaikuttaa, että aika on kuluttanut sen suurimman vihan pois bändin jäsenistä. He tuntuvat itsepäisesti tekevän samankuuloisia biisejä ”me keksittiin tää” –asenteella.
Levyn viimeisen kappaleen hiljennyttyä tekisi mieli laittaa levy pyörimään uudelleen, kunnes muistan, kuinka latteita ja keskinkertaisia ensimmäiset kappaleet ovat. Uusi kierros saa jäädä odottamaan.
Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2008-04-02
Arvostelija : Felix Siivonen
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.
Comments
One response to “Levyarvostelut”
[…] „Levyarvostelut-Konsortiumsprojekt III – Terra Incognita (Die unentdeckte Welt)“. Noise.fi [fi] (Rezension) (auf Finnisch). 26. Oktober 2003. Abgerufen am 26. Februar […]