I Was A Teenage Satan Worshipper – The Lemonade Ocean

Typerryttävällä nimellä ja imagolla varustettu I Was a Teenage Satan Worshipper herätti minussa ensimmäisen levyn aikaan suoranaista inhoa ja kylmääkin kylmempiä väristyksiä. Laskelmoitua ja mukamas hauskaa 90- ja 80-luvun pahimmilla aivoituksilla varustettua musiikkia. Voiko siis pahempaa saastaa enää olla?

Yhtyeen toinen albumi syntyi varsin pikaisesti esikoisen jälkeen, johon lienee syynä sadan pöytälaatikkoon rustatun kappaleen varasto. Liiallinen tuotteliaisuus ei kuitenkaan ole tämän levyn kompastuskivi. Itse asiassa levyllä ei edes ole koko kiveä, vaan se toimii eräänlaisena nostalgiatrippinä, joka on kaikin puolin perin onnistunut.

Yhtyeen pääpappi My Lovin Martian on hoitanut yksistään homman studion kätköissä avaruusromun seassa todella mallikkaasti. Kappaleissa yhdistyy shoegazingin peruselementit ja varsin vahvalla otteella loisteliaan Primal Screamin koneelliset ajat. The Lemonade Ocean on ajoittain suomalainen vastine järisyttävän hienolle Xtrmntr-albumille.

Pelin avaava Hello Bubbles on mainiota Primal Scream -osastoa, vaikkakin aavistuksen paikallaan polkeva. Omg, Techno Chicks!!! puolestaan seikkailee kylmässä elektroniikan maailmassa, joka ei meinaa päästää eksynyttä sielua pois hallinnastaan. Ja jottei yhtye jäisi pelkästään yhden kauniin naisen edustamaksi, vierailee kappaleella Cute Pint.

Levyn 11 kappaletta toimivat kahta lukuun ottamatta vallan mainiosti. Ensimmäinen näistä turhuuksista on Beat Your Boyfriend, joka muistuttaa Atari Teenage Riotin kaaoksellisesta biitistä ja muodostuu perin väkinäiseksi. Kahden edellä mainitun vuosikymmenen taitteeseen kumartava Pop (H)ate(s) Itself puolestaan on kappale, jonka pikemminkin tulkitsen kaikessa siirappisuudessaan pyllistykseksi vuosikymmenille, jotka on kaikessa korniudessaan parasta jättää suosiolla taakse.

Kaikista ennakkoluuloista huolimatta tämä levy on hyväntuulinen, tarttuva, raikas ja samalla niin eilistä päivää. Ristiriitoja ristiriitojen perään, mutta ei tämä kuitenkaan huumoriksi millään muotoa taivu. Siinä juuri piileekin koko homman ydin, sillä kyseessä on hieno levy kahdesta hudista huolimatta.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2008-04-05
Arvostelija : Jarno Leivo

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.