Merz – Moi Et Mon Camion

Nyt voi käydä niin ikävästi, että pienet piirit menettävät yhden kalliin salaisuutensa. Merz, oikealta nimeltään Conrad Lambert on Bristoliin asettunut maailmankansalainen, joka suhtautuu musiikin tekemiseen omaehtoisesti. Merzin ensimmäinen levy julkaistiin niinkin kauan sitten kuin vuonna 1999, mutta kehuista huolimatta musiikki sai jäädä kotvaseksi. Lambertin elämään ilmaantui sotkuja, eivätkä asiat lutviutuneet levy-yhtiönkään kanssa. Meidän kaikkien onneksi tummat pilvet lopulta väistyivät, ja levyjä syntyy jälleen.

Edistyksellistä folkin ja kokeellisen musiikin maustamaa poppia esittävä Merz on pystyyn kehuttu liki jokaisessa brittien popraamatussa. Coldplaykin on hehkuttaessaan julistanut kuoleman objektiivisuudelle: ”Merz sounds like nobody else in the world and the world would be alright if it listened to nobody else”. Jaaha, ihan varmasti.

Tällaiset ylistysaariat ovat harvoin luvanneet mitään hyvää, vielä harvemmin kestävää menestystä. Ei kannata kuitenkaan peljästyä Merzin herättämää ihastelua, kyseessä on oikeasti mielenkiintoinen hahmo. Musiikintekijänä hän edustaa samaa lauluntekijäpolvea, jonka keulassa ovat Patrick Wolfin tai jopa Beirutin kaltaiset artistit. Perusteet ovat popmusiikin kaanonissa, mutta sovituksissa Merz pääsee säteilemään ja kokeilemaan. Ne ovat tehokkaita, mutta hiljaisia ja hyvin vangitsevia.

Lambert voi jokaisen kehunsa kohdalla korottaa maljan äänelleen, sillä se tekee Merzistä viime kädessä tunnistettavaa musiikkia. Miehen laulu kuulostaa samanaikaisesti pakottomalta ja pakahtuvalta, mutta vokalistina hän ei alista instrumentteja alleen vaan pikemminkin keskustelee soitinten kera.

Presume Too Much on levyn ainoa hittikelpoinen sävelmä, vaikka sekin pysyttäytyy riemastuttavan uhmakkaasti niin hiljaisissa tunnelmissa, ettei ainakaan huutamalla haeta huomionrippeitä. Albumin jännite on yöllinen ja hienovireisyydessään hyvin latautunut. Biisien väliin ja niiden keskelle jää avaraa tilaa, joka antaa myös kuulijalle hengitystilaa. Tästä seurasta olisi myös vaivatonta poistua, mutta toistaiseksi kuulijasuhde osoittaa uteliaisuuden ja addiktion sekaisia tunteita. Antaa levyn soida vielä kerran läpi… ja toisen…

Merz on vilpittömästi tutustumisen arvoinen artisti, ja on ilo todeta näin rehellisesti. Moi et mon Camion on oiva hengähdystauko metelistä ja väkinäisyydestä. Kokeile ihmeessä: käy pitkällesi, ummista silmäsi, laita puhelin pois päältä, aseta luurit korville ja heitä Silver Moon Ladders soimaan.

Aivan, ei välttämättä unohtumattomin pop-eepos ikinä ja toisten makuun takuulla tylsää, mutta ainakin harvinaisen autenttista harmoniaa.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2008-04-25
Arvostelija : Jukka-Pekka Ronkainen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.