Kauan – Lumikuuro

Kotimainen KYPCK hämmästyttää juuri näillä hetkillä metallipiireissä konseptillaan tehdä venäjänkielistä doomahtavaa metallia. KYPCKin debyyttialbumi Cherno putkahti puoteihin hetki sitten. Hieman ennen Chernon julkaisua ihmetystä herätti myös vähemmälle huomiolle Suomessa toistaiseksi jäänyt venäläinen, Uralin tasangoilta kotoisin oleva Kauan-yhtye.

Kauan-orkesterin tyylisuunta on suomalaisittain varsin kiinnostava – yhtä lailla kuin KYPCK Venäjällä. Kauan musisoi niin ikään doomahtavan metallin kanssa, mutta myös folkin ja synkän ambientin rajamailla – ja mikä hienointa, kappaleiden nimet ja lyriikat(?) ovat suomeksi. Bändi perustettiin vuonna 2005 ja se on toiminut enemmän tai vähemmän yhden miehen, Anton Belovin (kitara, laulu, huilu, koskettimet, ohjelmointi) bändinä. Nykyään mukana on myös viulisti Lubov Mushnikova. Levyn nauhoituksiin kutsuttiin mukaan lisäksi sessiomuusikoita selloon ja saksofoniin. Kauan on siis musiikillisesti hyvin moninainen ja se kokeilee ennakkoluulottomasti eri instrumentteja luoden lopulta täysin omanlaisensa lopputuloksen debyyttilevyn Lumikuuro muodossa.

Levyn tekstit viittaavat vahvasti luontoon, ja voidaankin sanoa bändin tekevän kunniaa luonnon pienille ihmeille. Sanoituksista ei hirveästi selvää saa, eikä niitä levyn kansivihkosta löydy, mutta pientä osviittaa aihepiireihin antavat biisien nimet kuten Aamu ja kaste, Savu, Koivun elämä ja vaikkapa Syleilyn sumu. Kaiken kukkuraksi musiikki on hyvin kaunista, tunnelmientäyteistä, maalailevaa ja tunteikasta. Siinä on monia elementtejä, joiden kokonaiskirjo on varsin eläväinen. Raskaus kohtaa kauneuden, ilo kohtaa surun, rakkaus kohtaa vihan ja niin edelleen. Lumikuurolla musiikki puhuu puolestaan, tekstit tuovat oman lisänsä ja lopputulos on mitä mainioin. Vaikka Lumikuurolla käytetään monia soittimia, niitä käytetään hillitysti. Missään vaiheessa levyä ei tule tunnetta, että jotain olisi liikaa tai liian vähänkään. Missään vaiheessa teos ei mene överiksi, vaan pysyy hallittuna alusta loppuun.

Kauan-musiikkia on vertailtu muun muassa kotoiseen Tenhiin, mutta se on sanottava, ettei vertaus täysin natsaa. Tenhin ulosanti on vähemmän metallinen, lähempänä perusasioita ja akustisempaa soitantoa. Kauan puolestaan on jalostunut alkuaikojensa folk-vaikutteisesta black metalista nykyiseen doomimpaan antiin, ja yhtyeestä kuulee, että sen juuret ja pääpaino ylipäätään vielä edelleenkin ovat metallissa.

Lumikuuro on hieno albumi, täynnään upeaa musiikkia ja se täyttää kaikki odotukset. Yhtään heikkoa hetkeä levy ei tarjoa. Kauan antaa varmasti parhaan mahdollisen kuuntelunautinnon yön pimeinä ja hiljaisina hetkinä kuulokkeet korvilla keskittyneessä mielentilassa, jolloin mikään muu ääni ei riko tätä siroa musiikkia. Mahtavuutta!

Arvosana : 5/5
Arvostelu julkaistu : 2008-03-18
Arvostelija : Petri Klemetti

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.