Genghis Tron – Board Up The House

Tuore Relapse-sainaus Genghis Tron sopii kuin nakutettu levy-yhtiön linjaan. Philadelphian suunnalla toimiva trio fuusioi ennakkoluulottomasti industrial-sävytteistä koneilua, tunnelmallisuutta, grindcorea ja modernia metallijyräystä. Tätä ennen yhtyeeltä on ilmestynyt EP Cloak of Love ja Dead Mountain Moth -niminen kokopitkä. Kurt Balloun tuottama Board Up the House on aikaisempia julkaisuja luonteeltaan melodisempi ja sovituksiltaan hiotumpi paketti.

Musiikin konemaisuus ei ole pelkkä mauste, vaan soundillinen ja sävellyksellinen pääelementti. Yhtye purkaa perinteisestä syntetisaattori- ja rumpukonevyyhdistä pikkutarkan näkemyksellistä jälkeä, josta löytyy viitteitä niin varhaisempaan industrial-synkistelyyn kuin digitaalikauden brittielectronicaan. Metallisemmissa tykityskohdissa rummut ovat Agoraphobic Nosebleedin tyyliin ohjelmoitu jokseenkin aidonkuuloisiksi, mutta rytmillisesti liikutaan monesti Converge-henkisessä äkkivääryydessä.

Genghis Tron saa kaiken toimimaan loistavasti. Pienimuotoisesta konebiitistä eeppisiin mittoihin kasvava nimibiisi on mainio johdatus levyyn, joka on mielekkään epäsymmetrinen räyhää ja tunnelmaa vuorottelevaa vuoristorata. Metallipurkaukset ovat monesti varsin lyhyitä, ja niiden välissä kuultavat konevoittoiset suvannot saattavat olla niinkin syviä, ettei niistä enää ylös kiivetä. Harvemmin tuo tuntuu siltä, että nyt lähtee ja sitten lässähtää, koska bändi on ehdottomasti omintakeisimmillaan elektronisempana. Rymistelyosasto taas on välillä niin tätä päivää: metalcorea, mathcorea, Mastodonin tyylistä progeilua jne. Monipuolisuuden ja hyvän sävellystyön takia yhtye saa kuitenkin musiikin pysymään mielenkiintoisena läpi levyn.

Eräänlaisena läpileikkauksena bändin tyylistä voisi mainita levyn kärkibiiseihin lukeutuvan City on Hillin, jossa grindcore taittuu ensin teolliseksi discojytäksi ja lopulta Aphex Twin -henkiseksi huuruiluksi. Linjakkaimmin raivokkaassa äärilaidassa viihtyy pariminuuttinen The Feast, jossa vierailee The Dillinger Escape Plan -vokalisti Greg Puciato. Tunnelmapainoitteisimmista vedoista tempaisee puolestaan parhaiten mukaansa tummasävyisesti ja moniosaisesti meanderoiva I Won’t Come Back Alive.

Genghis Tron kirii Board Up the House -levyllään suoraan kiinnostavimpien Relapse-artistien joukkoon. Jos mielestäsi koneet eivät kuulu metalliin, tämä levy ei ole sulle. Kaikille muille tätä kehtaa vilpittömästi suositella.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2008-03-14
Arvostelija : Tom Sundberg

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.