Mutants, The – Grave Groove

Tänä kirottuna itseisarvoisen retroilun aikana on palkitsevaa aika ajoin törmätä levyihin, joilla vanhahtava soundi on täysin oikeutettua tai itse asiassa enemmänkin käytännön sanelema pakko. Olisi vaikea kuvitella The Mutantsin uutta Grave Groove –albumia tuloshakuisen, geneeristä massaa suoltavan, elämää suuremman tuottajan sileisiin ja hoidettuihin käsiin. Mutanttien lähestymistapaan sopii se, että musiikki sisältää ja tuottaa säröä tarpeen mukaan, soundit ovat välillä tahattoman köpöset ja tuottajan pallilla istuu, silloin kun ei ole kateissa tai satu makaamaan sohvalla sammuneena, likaisiin farmareihin pukeutunut elämäntapahippi nyökyttämässä päätään ja hokemassa ”Asiaa, asiaa.. Meitsi diggaa!”.

Kouvolalais-kalliolainen The Mutants on siirtynyt levy levyltä soutamaan syvempiin ja raskaampiin vesiin. Tuoreen levyn raskas pohjavire tulee selväksi jo avausraita Whamissa, jonka Creamin White Roomista lainattu intro johdattelee kuulijan pastoraalisesti Bond-elokuvamaiseen miljööhön. Tällä kertaa moderni retrobond tosin on verhoutunut trumpettihousuihin, läskäreihin ja jumalattomaan afroon, mutta on yhtä murhaavan cool kuin aina ennenkin. Bondin mukana kuulija pääsee matkaamaan ympäri maailmaa mm. Espanjaan, Intiaan Etelä-Amerikkaan ja Saksaan ja eksytäänpä muutamaan otteeseen astraalisiin sfääreihinkin (Outerspace Odyssey ja Dark Galaxy). Mutants luovii musiikissaan sulavasti alalajista toiseen naittaen yhteen milloin latinoa, hardrockia ja organgroovea ja milloin taas jazzia ja Tom Waits – tyylistä hämyilyä. Lopputulos on mukaansa tempaavaa ja rytmisyydessään äärimmäisen *jamitettavaa

Teki instrumentaaliorkesteri kuinka täydellisen levyn tahansa, ei se pysty lähes koskaan saattamaan ihmistä kuuloelinorgasmiin asti. Musiikki tarvitsee osakseen vokalistin kertoman tarinan tai edes elävän kuvituksen. Livenä tilanne on kuitenkin toinen ja Mutantsin keikalla onkin tapahtunut kaikkea neitseellisen siitoksen ja kielilläpuhumisen väliltä. Kuitenkaan tämän hienommaksi ja tyylipuhtaammaksi ei rytmipohjainen instrumentaalimusiikki ole koskaan tulossa. Lets Boogie!

*Jamittaminen = lähinnä miesten kehittämä tanssimuoto, jossa päätä nyökytetään ja jalka tamppaa tahtia. Myös ilmakitarointi saattaa kuulua hurjimpien repertuaariin

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2008-05-19
Arvostelija : Jetro Oras-Laine

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.