Stuck Mojo – Southern Born Killers

Atlantalainen rap metal –ryhmä Stuck Mojo on palannut kuvioihin. Bändi pisti pillit pussiin käytännössä vuonna 2000 Declaration of a Headhunter -levyn jälkeen. Tuon jälkeen julkaistiin kyllä vielä B-puolikokoelma, jolla oli mukana uusiakin biisejä, mutta todellisuudessa bändi oli ollut jo kuolleena vähän aikaa. Jos ollaan kuitenkin tarkkoja tämän paluu-uutisen kanssa, niin oikeastaan vain bändin perustajiin kuuluva Rich Ward on tehnyt paluun Stuck Mojon nimissä. Kukaan muu nykyisistä jäsenistä ei nimittäin ole mukana aikaisemmilla levytyksillä.

Kun huomioi kokoonpanon nykymuodon, niin on oikeastaan aika yllättävä, että soundi ja meno on niinkin samanlainen kuin lähes kymmenen vuotta sitten. Toisaalta bändin historian aikana on erityisesti rumpalit ja basistit vaihtuneet tasaisin väliajoin. Rich Wardin osuus soundiin lienee siis melko itsestäänselvyys. Tämä uusi Southern Born Killers –levy julkaistiin alun perin bändin itsensä toimesta jo viime vuonna, mutta Euroopan puolelle levy saatiin vasta tänä vuonna.

Levy avautuu hienosti neljällä melko tykkiraidalla, jotka ovat vielä keskenään sopivan erilaisia. The Sky Is Falling lähentelee jo balladia ja toimii erittäin hyvin. Erityisesti puhtaissa lauluosuuksissa bändi tuntuu nousseen uudelle tasolle. Uusi rap-osuudet hoitava vokalisti Lord Nelson hoitaa homman myös tyylipuhtaasti. Bändi on koko uransa ajan ollut melkoinen amerikkalaisen elämäntavan ylistäjä ja sama linja jatkuu erityisesti levyn avausraidassa I´m American.

Hienon alun jälkeen levy vain jää jollain tapaa tyhjän päälle. For the Cause of Allah -monologin jälkeen tulevat pari pidempää bisiä jotenkin onnistuvat latistamaan tunnelmaa. Yli 7-minuuttiset raidat ovat tämän tyylisessä musiikissa aika hankalia. Toisaalta se voi johtua myös Islam-aiheen noususta jonkinlaiseksi pääteemaksi loppulevylle. Biisit jäävät muutenkin jotenkin junnaamaan liikaa paikalleen ja hieman irtonaisiksi. Viimeisenä raitana oleva Home palauttaa levyn osoittain takaisin bändin tuttuun soundiin, mikä pelastaa jollain tapaa sen mitä jäljellä oli.

Rich ”The Duke” Wardin kannattaisi jättää ne omien kantri-intoilujen toteutus enemmän niille omille soololevyilleen. Stuck Mojo –levyn voisi pyhittää tuolle pahasti kadoksissa olevalla rap metal –tyylilajille. Parhaimmillaan Stuck Mojo nimittäin tekee tuon paremmin kuin kukaan.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2008-04-11
Arvostelija : Tero Kallio

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.