Atrocity – Werk 80 II

Musiikkimaailmassakaan ei ole uutta, että ulkokuori pettää usein: vaikka Atrocityn uutuuslevyn kansi on korsetteineen, sukkanauhoineen ja uhkeine kurveineen aisteille nannaa, samaa ei missään tapauksessa voi sanoa levyn sisällöstä. Konsepti on niinkin pähkähullu kuin kymmenisen studiolevyä aiemmin tehtaillut saksalainen goottipumppu coveroimassa 80-lukulaisia pophittejä. Ajatus on sen verran kahjo, että se voisi hyvin jopa toimia, mutta toteutus on mennyt pieleen lähes hirvittävimmällä mahdollisella tavalla.

Alphavillen Forever Youngin ja Frankie Goes to Hollywoodin Relaxin kaltaiset kasaripoppikset eivät sävellyksinä ole lainkaan pöllömpiä ja pesevät melodioillaan vaivatta valtaosan nykyisin radiossa soivasta hittisaastasta, mutta teutonigooteilla on vanhoille sävellyksille mitättömän vähän uutta annettavaa. Bändi tuntuu kuvittelevan, että yhdistelemällä raskaita kielisoittimia ja vokaaleja hempeisiin kosketinsoundeihin ja melodioihin saadaan automaattisesti aikaan onnistunutta vastakohtien harmoniaa. Kappaleiden ongelma ei niinkään ole niiden huonous vaan totaalinen mitäänsanomattomuus: kaikki nihkeimmät goottikliseet dramaattista naislaulua myöten ovat mukana, mutta mitään musiikin elementtiä ei osata käyttää oivaltavasti, saati yllättävästi.

Nokkamies Alexander Krullin goottitunnelmoinnista rähinään vaihteleva lauluääni lipeää välillä suorastaan pomppumetallityyliseksi, teennäiseksi uhoamiseksi. Paikoin raskaastikin murahtelevat kitarat eivät auta, kun jännitystä, kapinaa ja särmää ei ole senkään vertaa kuin tiskikoneen tyhjentämisessä.

Napalm Recordskin on ryhtynyt turmelemaan promolevyjään “you’re listening to” -mallisilla päälle puhumisilla, mutta Werk 80 II:lla tässäkin tehdään poikkeuksellisen vastenmielistä jälkeä. Luonnottoman usein kappaleissa esiintyvä goottitytön jutustelu kuulostaa sinänsä musiikkiin sopivasti aivan raivostuttavan tekodramaattiselta. Ajatus siitä, että joku oikeasti haluaisi vaivautua siirtämään näin joutavan tekeleen tiedon valtatielle ladattavaksi lähinnä puistattaa, samoin se tieto, että Werk 80 II on nimensä mukaisesti jatko-osa kymmenen vuotta sitten ilmestyneelle ykkösteokselle. Kokeneilla muusikoilla kuvittelisi olevan edes hitunen tyylitajua ja harkintakykyä: miksi kuunnella yhdentekeviä lainavetoja, kun 20 vuoden takaiset alkuperäisesitykset ovat parempia ja helpommin saatavilla?

Arvosana : 1/5
Arvostelu julkaistu : 2008-02-14
Arvostelija : Antti Kavonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.