Suicide Silence – The Cleansing

Kalifornian Suicide Silence pakkaa luunsa melkoisen rämeiseen suohon, jossa korina on päällimmäinen ääni joka tulee koskaan kuulumaan. Yhtyeen hurmeinen death metal on saanut vaikutteita kuitenkin aika vahvasti myös blackmetallista, joten pakanoilla on melkoiset kinkerit tiedossa.

Debyytin rujous tuntuu ajoittain munaskuissa asti, ja saman saa aikaan myös Mitch Luckerin äänihuulten käyttö. Tai pikemminkin voimme unohtaa äänihuulet, ja keskittyä kurlaukseen ja kiljuntaan. Ajoittain tuntuu siltä, että studiossa on lauluraitoja vedelty samalla kun lihavaa emakkosikaa on teurastettu kurkkua katkomalla. Lucker ei oikein saa vokalisointiinsa jatkuvuutta, vaan tyylien vaihtelu on perin kaavamaista ja teennäistä.

Soitto-osastolla kitaristit Chris Garza ja Mark Heylmun soittavat suhteellisen mallikkaasti, mutta riffien säikeellisyys ei oikein jaksa kannatelle koko albumia. Niiden kiinnostavuus loppuu varsin nopeasti, jolloin sama ilmiö käy väistämättä koko kappaleelle. Edes rummuissa ei olla täysin onnistuttu, vaan kannujen soundit ovat ajoittain melkoista kyljysten lätkyttelyä ja kurkkupurkkien kolinaa. Toisaalta jos tuottaja John Travis on ollut aikaisemmin työstämässä Kid Rockin trailerisontaa, niin en yhtään ihmettele, että soundit eivät ole aivan putkessa.

Suicide Silence olisi huomattavasti mielenkiintoisempi, jos soundit olisivat hallussa, rakenteet selkeämpiä ja varustettuja edes jonkinasteisella päämärällä. Nyt tuo haahuilu osasten välillä on turhauttavaa. Ja tietysti yhtyeellä tulisi olla kunnollinen vokalisti.

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2008-02-14
Arvostelija : Jarno Leivo

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.