Hegemon – Contemptus Mundi

Ranskalainen black metal on yleensä varsin helposti tunnistettavissa, mutta Hegemonista huokuu enemmän skandinaavinen alakulo kuin patonkimaalaisten viinillä sivelty hulluus. Ilkeyden ja melankolisuuden välimaastossa taiteilevat kitara-arpeggiot ja kauniit akustiset osiot ovat välillä kuin suoraan Dissectionilta, ja vokalistissakin on hieman samaa kuin edesmenneessä Jon Nödtveidtissä. Hetkittäin inspiraatiota ammennetaan myös Lord Belialin suunnalta. Contemptus Mundi kuulostaakin siltä kuin raamit olisi otettu muualta mutta sisältö keksitty itse.

Hegemonilla on selvästi kyky tunkea kappaleisiin hyvinkin erilaisia elementtejä ja saada silti kokonaisuus kuulostamaan loogiselta. Esimerkiksi Eli, Eli, Lamma Sabacthani siirtyy jouhevasti nopeasta pätkytyksestä akustiseen kitaraan ja folkhenkiseen huilumelodiaan. Loppua kohden sävellyksiä ja tuotantoa leimaava kaoottisuus tosin alkaa puuduttaa, ennen kuin päätösraidan mahtipontinen melodia tempaa taas mukaansa ja jättää albumista positiivisen jälkimaun.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2008-02-27
Arvostelija : Jere Salonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.