Standard Coil Company – False Memory Syndrome
Tiedätte varmaankin tunteen joka seuraa kahvinjuonnin tai pahamaineisten energiajuomien jälkeen.
Lähes välitön ilo, onnistumisen fiilis, eikä tietoakaan pääkivusta. Ja vaikka tunne onkin vain ah niin lyhytaikainen, on se silti
tavoittelemisen arvoinen kaikkine sivuvaikutuksineenkin.
Juuri saman tunteen antaa Peruskäämifirman kolmen biisin mittainen demo. The Coil -kappaleella avautuva death metal -esitys on niin iloisia hetkiä tuottava, että kehotan jokaisen Birmingham- ja Florida-death metalinsa puhkikuunnelleen karvapään suuntaamaan mielenkiintonsa myös tähän orkesteriin. Yhtyeestä itsestään en kovin paljoa informatiivista faktaa valitettavasti löytänyt, vaikka internetin kruunaamaton kuningaskäyttäjä olenkin, joten kotipainossa valmistettu demo puhukoon puolestaan.
Tempo kaikissa kolmessa kappaleessa on lähes identtinen, ei kovin nopea kaiken kaikkiaan, mutta blast-kohdilla ja groovaavalla hidastelulla biiseihin saadaan varsin onnistunut kaava. Kiinnostus reiluun kolmeen minuuttiin kerrallaan pysyy ainakin tämän demon läpi ilman pienintäkään ponnistelua.
Linjaansa yhtye on valinnut häikäilemättömän simppelit kitarariffit, jotka vain hetkittäisten melodiakuvioiden ansiosta keventävät yleisfiilistä. Hyvä näin, koska rytmiosaston ja kielisoittajien yhteistyö onnistuu kappaleissa niin mainiosti, että lisämelodiat tuntuisivat vain tarkoituksettomilta. Rumputyöskentely on onnistuneen kaksijakoista: rytmiosasto mättää kappaleet niin mustelmille, että varma tukehtuminen on lähellä, mutta päästää jo seuraavassa osiossa biisin hengittämään ihailtavalla groovella.
Vokalisointikurlutus on varsin varmalla kaavalla toteutettua. Voin kuitenkin varmuudella tämän näytteen pohjalta sanoa, että orkesterin limatorvi ei kalpene nimekkäämmässäkään seurassa, ja itse Christopher Krabathor olisi varmasti tyytyväinen näihin suorituksiin.
Demolta on turha etsiä kärkikappaletta. Tasalaatuinen (vaan ei tasapaksu ainakaan tässä mittakaavassa) teos on yhtä toimiva etuperin kuin takaperinkin. Äänitettä laadittaessa on ymmärretty myös demon perimmäinen tarkoitus: esitellä yhtye vahvimmillaan, omimmillaan ja juuri tällä hetkellä.
Standard Coil Companysta henkii asenne, joka on enemmän kuin tervetullut tähän musiikinlajiin: täysillä mutta ei totisesti. Tulevaisuudessa yhtye löytää varmasti itsensä tilanteesta, jossa kappaleisiin on saatava lisää tarttumapinta-alaa ja monipuolisuutta, mutta se jätettäköön yhtyeen itsensä huoleksi. Nauttikoon tästä demosta jokainen joka sen kätöseensä saa.
Arvosana : 5/5
Arvostelu julkaistu : 2007-12-02
Arvostelija : Galzi Kallio
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.
Comments
One response to “Levyarvostelut”
[…] „Levyarvostelut-Konsortiumsprojekt III – Terra Incognita (Die unentdeckte Welt)“. Noise.fi [fi] (Rezension) (auf Finnisch). 26. Oktober 2003. Abgerufen am 26. Februar […]