Darkest Hour – Hidden Hands Of The Sadist Nation

Mitä olisi syntynyt jos In Flames ja silloinen Arch Enemyn laulaja Johan Liiva olisivat lyöneet hynttyyt yhteen muutama vuosi sitten? Tätä yhtälöä on valtameren takana päätynyt ratkaisemaan Darkest Hour. Tämän ruotsalaisemmin ei nimittäin amerikkalainen metalliyhtye voi soida.

Siinä missä In Flames on suunnistanut melodisemmille ja toisaalta ns. lököpöksyisemmille vesille ja Liivan mikrofonin vallannut yhtä hyvin lavalla kuin mallitoimiston katalogissakin viihtyvä neitonen. Darkest Hour pitää korkealla raskaasti soitetun ruotsalaisen melodisen deathin lippua. Tuplakitarat sahaavat tutuntyyppisiä, mutta yllättäen ei ollenkaan kuluneita melodioita, rummutus on juuri sitä itseään ja vokalisti John Henry saa keuhkoistaan ulos erehdyttävästi Liivan kuuloista ohuehkoa, mutta musiikkiin sopivaa örinää. Biisit ovat pääsääntöisesti nopeita, mutta vaihtelua tapahtuu sopivasti ja pakkaa sekoitetaan myös thrash-riffeillä. Bändi mainostaa edustavansa vähän punk-asennettakin, joka näkyy paitsi tiukassa ulosannissa ja paikoin räkäisessä soundipolitiikassa, myös mm. junttupatrioottisuutta vastustavissa sanoituksissa.

Darkest Hour on herättänyt ihannoimassaan Ruotsin heviskenessäkin sen verran kiinnostusta, että on päässyt nauhoittamaan levynsä genren mekkaan, Studio Fredmaniin Fredrik Nordström hoivaan. Studioon on myös raahattu kasa Göteborg-skenen vanhoja pieruja Anders Björlerin, Peter Wichersin ja “Tompa” Lindbergin malliin, mutta vieraiden panos ei hirveästi erotu. Totuus on se, että irstaan tehokkaan soundin tukemana jenkkien biisit toimivat erittäin hyvin ja bändi todellakin pärjää omillaan.

Ei ole helppo homma saada kuoliaaksi ruoskitun genren musiikkia kuullostamaan millään lailla tuoreelta, mutta Darkest Hourilta se onnistuu. Melodioiden rakentelu on paikoin komeaa kuultavaa ja yhteissoitto tiukkaa. Porukka onkin ollut kasassa jo 8 vuotta. Täytebiisejä ei mukana ole kokonaisuus toimii aika hyvin, tosin vajaan tunnin kesto saattaa olla liikaa kertakuuntelulle. Jostain syystä kuitenkaan edes albumin päättävä 13-minuuttinen instrumentaali ei ole lainkaan puuduttava kokemus vaan puolustaa paikkaansa.

Hidden Hands of the Sadist Nation ei välttämättä tuo uusia aineksia maailman metallilevyjen joukkoon, mutta Darkest Hour hoitaa musiikilliset lainauksensa tyylitajulla. Levyä on helppo suositella länsinaapurin kesähittimusiikkiin mieltyneille.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2003-05-23
Arvostelija : Antti Kavonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.