Levyarvostelut

Exodus – The Atrocity Exhibition (Exhibit A)

Exoduksen ura on taipunut ties kuinka monelle mutkalle pomonsa Gary Holtin fiiliksen mukaan. Kaikkien meidän onneksi työteliäs tyranni päätti kasata pumpun uudelleen ja vaikka alkuperäisvokalisti menehtyi, saatiin roudarista uutta verta ja Robb Dukes tempaisi pälvikaljutukka suorana haulit himaan Tempo of the Damned -levyllä.

Reunionin ja uuden vokalistin voimin on nyt kauppoihin suoritettu jo kolmas levy ja jatko-osaa levylle lupaillaan ennemmin kuin myöhemmin. Mielestäni jo se tosiasia, että vuonna 1985 ensilevyn julkaissut thrash-bändi jaksaa kiertää ja vouhkata kovaa edelleen, antaa muutaman lisäpisteen uudelle levylle. Vanhat ratsut saattavat joskus olla väsyneitä, eikä meno maistu, mutta Exoduksen kohdalla tämä väite ei pidä paikkaansa.

Yhdeksän kappaleen teos koostuu taas sellaisesta määrästä riffejä jollaisista välimallin biisitekijä saattaa vain uneksia. Levyn aloitusratkaisut eivät aivan vedä vertoja Shovel Headed Kill Machinen alkutahdeille, mutta jo seuraavat kappaleet Funeral Hymn ja Children of a Worthless God (jossa myös puhtaita lauluosuuksia, onko bändi nyt menetetty kaupallisuuden alttarille!?!) todistavat bändin olevan erittäin lupsakassa vireessä. Taas. Kitarasoundit ovat mahtavat: riffiläjistä saa hienosti otteen. Myös basso tukee Exoduksen kokonaissoundia Suicidal Tendencies -tyylisellä kolkatuksella virkistävästi.

Mikäli jotakuta harmittaa Paul Bostaphin vetäytyminen ja ennakkoluulot bändiä kohtaan nousevat ylitsepääsemättömiksi, voin todeta että vanha tuttunsa Tom Hunting hoitaa rytkytyspuolen aivan niin hyvin kuin vain Exodus tarvitsee. Suoraviivaisen groovaava selkäranka on juuri sitä mistä tämän bändin rumpujensoitossa tarvitaan, soolourakat tehdään muissa proggiksissa.

Muutamaan otteeseen kappaleissa yllytään turhan pitkiin saarnoihin, ja levyn lopettava Bedlam 1-2-3 lähes 20 minuuttisessa mitassaan vaatiikin kuulijalta jo hieman liikaa. Rajansa kaikella, vaikka tämä pumppu on huomattavankin hyvässä vedossa, taidamme jäädä silti odottamaan vielä sitä Exoduksen uran parasta levyä ikinä. Saattavat sen vielä tehdä.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2008-01-14
Arvostelija : Galzi Kallio

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.

Tämäkin sivusto käyttää "keksejä" ja siitä pitää EU-lakien mukaan kertoa myös käyttäjille. Käyttämällä sivustoa hyväksyt sen. Emme me niitä tietoja oikeastaan mihinkään käytä, mutta Googlen mainoksia niiden avulla kohdennetaan paremmin.