Sacrecy – Sacrecy

Lempääläläinen Sacrecy on julkaissut esikoisalbuminsa, joka kantaa musiikkityyliltään progressiivista melodista metallia. Levy sisältää hyvin pitkiä biisejä, yhdeksästä biisistä pisin on lähes kymmenen minuuttia ja keskipituus hivelee kuutta minuuttia. Levy alkaakin vaatimattomasti melkein kahdeksan minuuttia pitkällä eepoksella. Eli ei sitä kaikista helpointa sulateltavaa kamaa.

Levyn heikoin lenkki on todella selkeästi yhtyeen laulaja. Jos bändi on hieman kuin hidastempoinen Stratovarius ilman tiluttelua, niin laulaja on kuin Timo Kotipelto flunssassa, nenä tukossa ja keuhkoputken tulehduksessa. Mikä siis ei natsaa? Se, että musiikki on sen verran mahtipontista, että se vaatisi todella laaja-alaisen äänen tukemaan sitä. Nyt tämä hieman aneemisen monotoninen laulu vain tuntuu hukkuvan soiton keskelle. Levyä ei tällaisenaan siis jaksa kuunnella kuin sen kerran pari ja sitten onkin aika siirtyä seuraavaan. Tai jos jaksaa, niin syy on todennäköisesti kuuntelijan vakaumus.

Myös kitarasoundi on aivan hirveä.

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2007-12-13
Arvostelija : Anssi Tenhunen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.