Demiricous – Two (Poverty)

Deathin ja thrashin erilaisia yhdistelmiä on tähän päivään mennessä kuultu jo väsymiseen asti. Rapakontakainen Demiricious on lisännyt soppaan vielä hardcore punk -elementin ja kutsuu keitostaan street metaliksi. Katu tai ei, hyvin tuntuu bändin kakkosalbumi toimivan.

Mistään uutuudesta ei kuitenkaan ole kyse. Ruotsin poijaat ovat vastaavanlaisia death/thrash-yhdistelmiä tehneet jo iät ja ajat. Yhtä kaikki, kombinaatio toimii. Biiseissä on erinomaisen korkea energiataso, ja soitto kulkee nautittavan jouhevasti. Hikinen treenikämppätunnelma välittyy kuulijalle helposti. Vaikka biisit eivät todellakaan ole mitään ydinfysiikkaa, vaihtelua ja porkkanaa on riittävästi mukana, jotta mielenkiinto riittää levyn loppuun asti.

Elementit on sotkettu niin sujuvasti, että bändiä on totta tosiaan vaikea iskeä suoraan mihinkään kolmesta kategoriasta. Levy nytkähtää tehokkaasti liikkeelle hc-kaahailu Never Enough Roadilla, josta ei kuolonosastoa löydy millään. Kuitenkin viitosbiisi Language of Oblivion rouhii menemään varsin rivakkaa death-jyystöä. Thrash bändistä löytyy ikään kuin rivien välistä: riffittelynä ja sooloina. Ruotsalaistyylinen huutolaulu uppoaa johonkin hc:n ja thrashin välimaastoon. Paketin kruunaa vielä viimeinen kipale, svengaava porno-doom-jamittelu Blackish Silver.

Bändi itse mainostaa itseään kovaksi keikkabändiksi, enkä ihmettele. Tällainen musiikki on tehty enemmän hikistä klubia kuin levytysstudiota varten. Jos sattuvat Suomeen eksymään, niin minä olen paikalla.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2007-12-04
Arvostelija : Matti Pitkänen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.