Deadlight – Melucine

Odotellessa talvea kaksi vuotta sitten oli Deadlight kotimaisella omakustannerintamalla jokseenkin parasta sillä hetkellä. Tamperelaisbändin demo ei ollut omaperäinen, mutta muuten erittäin mainio annos Katatonian ja Anatheman jäljissä tarponutta metallia.

Deadlightin ystäville Melucine tarjoaa paljon. Kuudella kappaleella on mittaa jo lähemmäs puolituntia. Melucine-EP:tä kuunnellessa kokemus on kuitenkin lähinnä ärsyttävä tai välinpitämätön.

Deadlightin vertailukohdiksi käyvät edelleen edellä mainitut yhtyeet, mutta yhä vahvemmassa määrin kappaleissa on myös Opethista muistuttavia ratkaisuja. Esimerkiksi Into the Blackened Soilissa akustiset kitarat helisevät tutun kuuloisesti. Raskaiden ja monipuolisten osien lisääminen tuo toki väriä Deadlightin musiikkiin, mutta monesti ne jäävät myös irrallisiksi, jopa poikkiteloin asettuviksi väliosiksi.

Kultasuoneen Deadlight iskee silloin, kun se saa kappaleet kulkemaan omalla painollaan, kitara- ja laulumelodioiden saattelemana. Touch of Pure– ja Her Eyes Passed on -kappaleissa näitä osia on kylliksi, vaikka kappaleet eivät kokonaisuuksina kannakaan.

Deadlight on tehnyt paljon työtä saadakseen musiikkinsa kuulostamaan ja näyttämään ammattimaisemmalta ja siinä se onkin onnistunut. Samalla se kuitenkin vieraannuttaa kuuntelijaansa, kun kappaleetkin ovat jääneet prosessissa pintakiiltoisiksi kuoriksi. Minun mielestäni yhtyeen musiikkityylissä kaiken lähtökohtana kuitenkin pitäisi olla, että saa kosketettua kuuntelijaa ja mitä syvemmältä, sen parempi. Nyt tämä kosketus on korkeintaan käsipäivää.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2007-10-28
Arvostelija : Teemu Lampinen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.