Dark The Suns – In Darkness Comes Beauty

Pari vuotta sitten jyväskyläläinen Mikko Ojala laittoi pystyyn sooloprojektin nimeltään Dark the Suns. Mies soitti kaikki instrumentit itse. Hetkeä myöhemmin hän julkaisi yhden biisin demon, joka saikin heti kättelyssä suurta huomiota alan mediassa, vaikkakaan laadukas kappale ei järin erottuvainen ollut. Aikaa kului ja seuraavana vuonna Dark the Sunissa vaikutti jo neljä jäsentä. Bändi tekaisi toisen demon ja sainasi Firexille, jonka alaisuudessa tämä In Darkness Comes Beauty on julkaistu.

Debyyttialbumi jatkaa uskollisesti siitä, mihin demoaikoina jäätiin. Dark the Sunsin musiikki on rakennettu tummista aineksista: raskaista kitaroinneista, tunnelmallisista melodioista sekä melkoisesti eritoten 90-luvulla valloillaan olleesta tyylisuunnasta, jota silloin kutsuttiin melodic death metaliksi. Termi itse tarkoittaa nykyään aivan muuta kuin silloin. Tuolloin esimerkiksi Eternal Tears of Sorrow, In Flames ja monet muut edustivat tätä osastoa, jossa murinavokaalit yhdistetään nopsakoihin kitarariffittelyihin ja kivoihin kosketinkuvioihin. Dark the Sun tuo vahvasti mieleen juuri tämän. Tyylillisesti In Darkness Comes Beauty ei suurien suuresti ole kaukana esimerkiksi Sentencedin vuonna 1995 julkaistusta Amok-levystä.

Dark the Sunsin materiaali on kauttaaltaan vahvaa ja määrätietoista. Haparointeja levyltä ei juuri löydy, vaan bändi on tiennyt mitä se biiseiltään tahtoo. Muutamia kappaleita nousee kakun päälle koreilemaan, mainittakoon semmoisiksi muun muassa äärimmäisen tarttuvan kosketinkuvion sisältävä Alone sekä törkeän hieno, myös yhtyeen ensidemolla kuultu The Sleeping Beauty, jossa vokaalit tuodaan julki sekä muristen että kuiskaten, kuten muutamassa muussakin sävelmässä.

In Darkness Comes Beautyn ongelmaksi muodostuu kuitenkin pienessä mittakaavassa se tosiasia, etteivät kaikki biisit herätä suuria liikuttuneisuuden fiiliksiä. Muutama vielä kovempi hittibiisi olisi mukaan mahtunut. Silti levy on mitä mainioin debyytti tämän tyylin bändiltä, joita voisi olla vielä näin 2000-luvullakin enemmän.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2007-10-27
Arvostelija : Petri Klemetti

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.