Emigrate – Emigrate

Richard Kruspe on saanut huomattavan määrän pyyhkeitä osakseen tästä albumista, joka ei siis kuuleman mukaan ole soolo-albumi, vaan selkeä bändi-albumi. Ensimmäinen reaktioni oli oikeastaan kaikkien tyrmäämisjuttujen jälkeen varsin positiivinen. Eihän tämä oikeastaan ole yhtään hassumpaa tavaraa, sillä rakenteet ovat selkeät ja kappaleet melko tarttuvia. Mutta sitten heräsi kysymys, että jaksaako tätä kuunnella samalla intensiteetillä useampaan kertaan? Ehkä siinä on se perusteellinen puute, että levy ei kestä aikaa läheskään samaan tapaan kuin esimerkiksi Rammsteinin albumit, jotka ovatkin melkeinpä teoksia tavallisen albumin sijaan.

Suurin fiilistä laskeva tekijä on selkeästi Kruspen vokalisointi. Onhan se huomattavasti luonnollisempaa kuin vaikkapa Lindemanin jäykkä englanti, mutta jokaisella biisillä käsitelty laulu alkaa häiritä pahemman kerran. Kenties olisi ollut viisaampi jättää vocoderit nurkkaan ja keskittyä Krupsen luonnolliseen ääneen.

Hämmentävintä alun junttakappaleiden jälkeen on materiaalin siirtyminen heppoiselle kasarirock-polulle. New York City on niin tyhjänpäiväinen renkutus, että ihan harmittaa. Sitä seuraava yksioikoinen Resolution ei paranna osakkeita yhtään, sillä ainoastaan itämaisen kuuloiset soundit kantavat kappaleen jollain tapaa loppuun asti. Tämän lisäksi Temptation kuulostaa erehdyttävän paljon kammottavalta Babylon Zoolta. Huh.

Alun mielenkiinto vaihtuu suureksi pettymykseksi. Olisipa tämä ollut edes jonkinasteinen kopio Rammsteinista. Mutta kun ei ole, eikä omillaan toimi, niin eipäs tästä tarvitse sen enempää luritella.

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2007-12-10
Arvostelija : Jarno Leivo

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.