Sinamore – Seven Sins A Second

Viime vuoden alussa varsinaisen levytysuransa aukaissut haminalainen Sinamore on saanut purkkiin toisen albuminsa. Yhtye soittaa tuhannen muun suomalaisbändin tavoin melankolista, gootahtavaa hevirokkia: kyseisessä genressä on poikkeuksellisen vaikea erottua massasta, eikä tätäkään porukkaa voi minään vasähtäneen musiikkityylinsä pelastajina pitää, mutta Seven Sins a Second onnistuu onneksi herättämään positiivisiakin tuntemuksia.

Muutama plussapiste bändille kertyy jo levyn tavallista rujommista ja särmikkäämmistä kielisoitinsoundeista, ja sävellyksetkin onnistuvat korvien miellyttämisessä monin paikoin. Esimerkiksi Better Alone, Frozen Mile sekä The Burning Frame ovat lajissaan varsin onnistuneita kappaleita. Kosketinsoittimet eivät kuulu Sinamoren repertuaariin, mutta sello soi parissa biisissä ja naistaustalauluakin olin jossain kohtaa kuulevinani. Lajitovereistaan yhtyeen musiikki tuo eniten mieleen Charonin, ja jossain mielessä myös To/Die/Forin (tosin jälkimmäisen sillä erotuksella, että Sinamoren vokalistin Mikko Heikkilän laulua pystyy kuuntelemaan).

Levyltä löytyy kuitenkin loppujen lopuksi sen verran paljon tavanomaisia ja tylsähköjäkin sävelkuvioita, ettei pisteitä heru kolmea enempää. Olankohautuksella Sinamorea ei silti sovi ohittaa.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2007-11-06
Arvostelija : Juho Typpö

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.