Fist In Fetus – Fist In Fetus

Mitä tuleekaan mieleen kun kuulee ensimmäisen kerran nimen Fist in Fetus. Trancea ja funkkia sekoitteleva mieskuoro? Väärin. Mutapainia harrastavat pitsinnyplääjät? Väärin. Kahjot grindhevarit, jotka taitavat myös klassisen musiikin sävellyksen? Oikein. Fist in Fetusin levyjä ei ole vielä kaupallisesti saatavilla, mutta hevisikiön isät Perttu Vänskä ja Matias Kupiainen ovat armahtaneet kokeilunhaluisia kuulijoita asettamalla koko tähänastisen tuotantonsa mikseri.netiin. Myös MySpace-sivustolla on kattava otos yhtyeen ensimmäisestä julkaisusta.

Levy alkaa introlla The Void, joka johdattelee kuulijan kauhun maisemaan huilun esittäessä pääosaa. Uhkaavasta alkutunnelmasta huolimatta toinen kappale Emancipation iskee silmille järkyttävään tempoon isketyllä grindillään. Pelkkää jyystöä ei yhtyeen hevipuoli kuitenkaan ole, vaan välillä käväistään sulavasti niin blackin, thrashin kuin melodisen deathinkin suunnalla.

Ensimmäisistä riffeistä alkaen kuulee, että kitaroista vastuussa oleva Kupiainen ei todellakaan ole ensimmäistä kertaa kielisoittimen kanssa tekemisissä. Harvoin pääsee kuulemaan hevikitaristia, jonka tiluttamisessa on nopeudesta huolimatta näin paljon melodista ideaa komppauksen kulkiessa roopelatvalamaisella varmuudella.

Sävellykset lyövät soittotaidon lailla väsyneintäkin musiikkikriitikkoa sinne-missä-sattuu. Paras esimerkki tästä on nelosraita Communion, jonka kokonaisuus on yhtä vähän ennalta-arvattava kuin kahden ensimmäisen kappaleen yhdistelmä. Populaarimpaa puolta päästään kuulemaan kerrassaan upeassa kertosäkeessä, eikä eri hevi- ja klassisten tyylien sekoittelua olla säästelty. Välillä tulee mieleen Waltarin albumi Death Metal Symphony in Deep C, jonka rajoja on venytetty entisestään. EP:lle on saatu myös nimekkäitä vierailijoita, joista tällä kappaleella ampiaispesää sohaisevat Turisas-yhtyeestä tuttu viulisti Olli Vänskä, kapellimestari/klarinetisti Osmo Vänskä, sekä saksofonisti William Suvanne.

Vaikka klassisen ja hevin yhdistely on mahtipontisuudessaan melko kulunut idea, onnistuu Fist in Fetus jo ensimetreillään lyömään hengen näiltä epäilyksiltä. Kierolla asenteella toteutetut kappaleet onnistuvat tuomaan mielenkiintoa molempiin musiikkityyleihin. Levyn viimeinen kappale Redemption on örinöineenkin äärimmäisen klassinen kappale, vaikka taidemusiikista tässä yhteydessä on turha puhua.

Livetilaisuutta odottaa suurella mielenkiinnolla. Jos yhtye on esiintymislavalla yhtä vaikuttava kuin levyllä, voidaan varmasti puhua suuren mittakaavan menestyksestä.

Arvosana : 5/5
Arvostelu julkaistu : 2007-10-14
Arvostelija : Teemu Salo

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.