Baby Woodrose – Chasing Rainbows

Baby Woodrose on Lorenzo Woodrosen (nimi muutettu!) lempilapsi. Hawaiilaisen huumekasvin mukaan nimetty bändi lupaa saatekirjessään tämän albumin olevan bändin kokeellisin, hittipotentiaalisin ja eniten huumehuuruisin rieska. Hiteistä albumilla ei ole tietoakaan. Kokeellisuus välittyy lähinnä täysin analogisesta tuotannosta ja mielenkiintoisista instrumenttivalinnoista mm. huilu, tablat ja lapsteel-kitara. Eikä Lorenzo enää käytä tajuntaalaajentavia. Ehkä olisi syytä palata vanhoihin tapoihin, nimittäin ennakkomainostuksen alta kuoriutuu turhauttavan tylsä neo-psykedeelinen albumi, josta ei monenkaan kuuntelun myötä löydy sitä tajuntaa räjäyttävää kappaletta. Itse palaan mieluummin Baby Woodrosen särmempien rock-albumien pariin.

Positiivisesti kuitenkin särähtää B-puolen No More Darknesin ja Dark Twinin kaihomielisyys Electric Prunesin hengessä. A-puolen I’m Gonna Make You Minen ja Let Yourself Gon kepeä kuusarigroove tuo mieleen Kula Shakerin parhaat päivät, sillä erotuksella että se suuri koukku on hukassa. Muutenkin albumista tulee mieleen, että tänä vuonna nämä biisit ovat tehty paremmin kotimaisin voimin, puhuttamattakaan 60-luvun originaaleista. Pepe Deluxe julkaisi huomattavasti moniulotteisemman happorock-albumin. Hillitymmästä pinkfloydimaisesta psykedeelista nautin mieluummin uusimman The Scaramangas -albumin parissa. Näiden rinnalla Chasing Rainbows vaikuttaa yhtä laimealta, kuin sateenkaaren päässä odottava aarre, jota ei tietenkään koskaan löydy. Tämäkin albumi tarjoaa pläkkipeltiä jalometallin sijaan.

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2008-02-05
Arvostelija : Jarkko Veijalainen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.