Levyarvostelut

Nasum – Inhale/Exhale

Sinikeltaisen naapurimme grind-jyrä Nasum avasi tien myös muun yleisön tietoisuuteen tällä ensimmäisellä “pitkäsoitollaan” armon vuonna 1998 – vaikka nyt ei armoa anneta. Aiemmin julkaistut ep:t ja splitit menivät kuin kuumille kiville ja kaikki onkin nykyään myyty loppuun. Enkä kyllä ihmettele, sen verran monipuolista ja tuhtia grindcorea tämä kaksikko (Jakobson: d,v ja Talarczyk: g, b, v) tällä Inhale/Exhale:llakin tarjoaa. Tavanomaiseen grind-tapaan biisit eivät ole pituudella pilattuja; alle minuutin turpasaunaralleja löytyy jopa 16. Levyltä löytyy silti kestoa lähemmäs kolme varttia, yhteensä 38 kappaletta.

Jo legendaariseksi metal/hc/punk-studioksi muodostunut Örebron Soundlab takasi tällekin levylle kivenkovat soundit. Mitään kellarisuhinaa ei tiedossa ole, vaan rummuista, bassosta ja kitaroista saa oikeasti selvää, nopeimman sahauksen ja blastbeatinkin aikana. Ja jätkäthän osaavat, piru vie, soittaa. Myös Jakobsonin ja Talarczykin jakamat vokaalisuoritukset toimivat hienosti. Kun J:n matala tappomurina loppuu, alkaa T:n korkea kirkumishuuto, joka kiinnittää varmasti kuulijan huomion. Ja se onkin tärkeää sikäli, että lyriikat eivät käsittele vasaralla hakattua naamaa tai ihmislihamyllyä, vaan ottavat kantaa nyky-yhteiskunnan moraaliin ja oikeuksiin. Bändillä on sanottavaa. Välillä huomaa jopa itsensä laulamassa sanojen mukana (I See Lies, Time to Act!).

Mitään todellisia hittejä ei levyltä voi etsiä, mutta muutamien todella tarttuvien ja kieroutuneiden kitaramelodioiden vaikutuksesta jotkut biisit jäävät todella mieleen. Levyllä kuuluu aika ajoin paljonkin hc-punk- ja death metal -vaikutteita, näiden parissahan miehet varmasti ovat kasvaneet. Huonoja puolia levystä on hankala etsiä, mutta se, että levy tosiaan puskee päälle koko ajan, saattaa kyllästyttää muutamien kuuntelukertojen jälkeen, vaikka biisit eivät kuulostakaan samoilta. Jonkinlainen “rauhoittuminen” platan keskivaiheilla olisi voinut piristää, hieman hitaampi instrumentaali tai muuta vastaavaa. Levyn päättävä Can De Lach tarjoaakin juuri tällaisen. Sen loppuessa, Slayer-tyylisiin ilkeisiin sointuihin, himo kuulla lisää kasvaa entisestään.

Muita miinuksia en osaa levystä mainita. Jos musiikkikorvasi kaipaa nopeaa, energistä ja varmasti aamulla herättävää meteliterapiaa, suosittelen kääntymään näiden ruotsalaisten puoleen. Erittäin pätevä ja täyteläinen pakkaus purevaa grindcorea, tämä voi aueta maallikoillekin.

Arvosana : 5/5
Arvostelu julkaistu : 2003-04-21
Arvostelija : Lassi Kojola

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.

Comments

One response to “Levyarvostelut”

  1. […] „Levyarvostelut-Konsortiumsprojekt III – Terra Incognita (Die unentdeckte Welt)“. Noise.fi [fi] (Rezension) (auf Finnisch). 26. Oktober 2003. Abgerufen am 26. Februar […]

Tämäkin sivusto käyttää "keksejä" ja siitä pitää EU-lakien mukaan kertoa myös käyttäjille. Käyttämällä sivustoa hyväksyt sen. Emme me niitä tietoja oikeastaan mihinkään käytä, mutta Googlen mainoksia niiden avulla kohdennetaan paremmin.