Divine Heresy – Bleed The Fifth

Bleed The Fifth? Onko Divine Heresy Dino Cazaresin viides bändi? Vai kertooko nimi siitä kuinka monta pitsaa voi vetää yhteen putkeen ennen kuin vatsasta alkaa vuotamaan verta? Samapa tuo, Dino on palannut, eikä tämä ole mikään Digimortal. Fear Factoryn tarpoessa eteenpäin väsyneenä ja kyllästyneen oloisena, Cazares on ilmiselvästi herännyt ja päättänyt perustaa kunnon rytmiryhmän, joka ei menneitä kumartele. Levyntäydellinen timanttisia konekivääririffejähän siitä loogisesti seuraa.

Ensimmäiset kuuntelukerrat rullaavat ohi täysosumabiisiä odotellessa. Soundit ovat loistavat ja täsmärytmit yrittävät iskeä tajuntaan, mutta jotenkin kaikki kuulostaa kovin kliiniseltä. Mutta sitten se aukeaa Impossible Is Nothing -kappaleen myötä, juuri tuona tiettynä aamuna, jolloin tällaista aggressiota kaipaa kipeän paljon. Iho menee kauan kaivatulle kananlihalle, volyymi kääntyy täysille lähes automaattisesti ja riffit toimivat sairaalloisen tehokkaasti.

Niin kliseiseltä kuin se tuntuukin, laulaja Tommy Ventiä ei voi olla vertaamatta Burton C. Belliin. Intensiteetti Ventillä on Bellin parhaimpien päivien luokkaa, ellei kovempi. Melodinenkin laulu lähtee jokseenkin luontevasti, vaikkei Vent operettitähti olekaan. Rumpali Tim Yeung on ilmiömäisine basaripoljentoineen varsinainen löytö, vaikka mielenkiinnolla odotankin, josko rytmit rullaavat yhtä tiukasti elävänä. Blasteja mies viljelee turhan usein tehokeinona, silloinkin kun groovaavampi komppi olisi toiminut riffin kanssa paljon tehokkaammin. Cazaresin riffit on viilattu sataprosenttiseen iskuun, ja musiikki kuulostaakin aikalailla kuin Demanufacture olisi tuotu uudelle vuosituhannelle.

Ensi kierrokselle toivoisi Divine Heresyn vähentävän kliinisyyttä ja lisäävän monipuolisuutta entisestään esimerkiksi samplejen käytön muodossa. Intensiteettiä on monenlaista, ja monotoninen tykitys oli jo 90-luvulla aikansa elänyt tehokeino. Varsin loistava debyytti tämä joka tapauksessa on, ja Cazaresin aiempien yhtyeiden ystäville suositeltava hankinta.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2007-09-17
Arvostelija : Juhani Pitkänen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.