Don´t Mess With Texas – Los Dias De Junio

Vuonna 2004 Kroatian Zagrebissa perustettu Don’t Mess with Texas on ehtinyt jo toiseen albumiinsa. Nelihenkinen yhtye luo musiikkinsa käyttäen apunaan perinteisiä rock-soittimia, kitaraa, rumpuja, bassoa ja koskettimia. Levyn äänimaisema on juuri sopiva. Se jättää tarpeeksi tilaa jokaiselle instrumentille ja ennen kaikkea se kuulostaa hengittävältä ja elävältä. Laulua ei tällä levyllä kuulla, vaan kaikki yhdeksän raitaa kulkevat instrumentaalisissa merkeissä.

Los Dias De Junio on äänitetty zagrebilaisessa elokuvateatterissa. Erikoinen äänityspaikka oikeastaan vain alleviivaa yhtyeen musiikin luomaa vahvasti visuaalista mielikuvaa. Los Dias De Junio on tulvillaan slaavilaista melankoliaa, joten tietty surumielisyys on koko ajan läsnä. Tämän levyn kohdalla kauneus ei tarkoita auringonpaistetta, vaan tunnetta siitä, että vielä on ylipäätään toivoa.

Don’t Mess with Texas ei luo kontrasteja käyttämällä musiikissaan ääripäitä. Levyllä on kuitenkin tarpeeksi vaihtelua ja nyansseja, jotta se onnistuu pitämään kuulijan koko ajan tiukassa otteessaan. Kappaleiden nimet eivät kerro juuri niiden todellisesta luonteesta, mutta myös surullisen tangomaan asukkaiden luulisi vaikuttuvan Go Straight to Hell Boy ja Kad ja podoh -kappaleiden tarjoamasta melankoliasta. Levyn päättää We Are All Astronauts, joka loppuu pysäyttävästi sydänkäyrän tasaiseen ja lohduttomaan ääneen. Idea ei ole ehkä omaperäisin, mutta tässä yhteydessä se on sopiva muistutus aikamme rajallisuudesta.

Los Dias De Junio aukeaa hitaasti, eikä siitä saa kaikkea irti, ellei siihen keskity kunnolla. Vaivannäkö palkitaan lopulta ruhtinaallisesti: kyseessä on levy, joka pakottaa oikeasti ajattelemaan. Eikä siihen tarvita edes sanoja.

Arvosana : 5/5
Arvostelu julkaistu : 2007-10-11
Arvostelija : Jukka Kastinen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.