Funeralium – Funeralium

Ranskalaisesta Funeraliumista ei oikeastaan tarvitse tietää kuin nimi ymmärtääkseen, millaisesta musiikista on kyse: alikierroksilla käyvästä funeral doomista. Yhtye kertoo ammentavansa Thergothonin, Bethlehemin ja Abruptumin kaltaisista orkestereista ja kuvailee tyyliään ultrasairaaksi kidutusdoomiksi. Naislaululla, koskettimilla ja siirappisilla sanoituksilla ei näiden herrojen metalliin ole mitään asiaa.

Vaikka bändi antaakin itsestään kuvan kaikkein äärimmäisimmän musiikin edustajana, ei levyn kuunteleminen ole mitenkään korvia raastava kokemus. Kitarakuviot ovat varsin melodisia ja tuotanto on raskaudestaan huolimatta tietyllä tavalla pehmeää ja jopa miellyttävää. Kiekon sairain elementti taitaakin olla vanhasta Bethlehemistä muistuttava kirkuvokalisointi, jonka seassa kuullaan perinteisempää mörinää.

Välillä raivostuttavan hitaasti etenevät sävellykset ja albumin lähes 77-minuuttinen kesto vaativat kuulijalta kärsivällisyyttä, mutta kaiken kaikkiaan langat pysyvät orkesterin käsissä melko hyvin. Parasta antia ovat nimenomaan vanhan koulukunnan doomista poikkeavat laulusuoritukset, jotka toimivat piristysruiskeena muutoin varsin yllätyksettömille kappaleille.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2007-10-17
Arvostelija : Jere Salonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.