Lemmenpyssyt – II
Vaikka Pate Mustajärven (mies)kunto pääsikin pettämään viime suvena, Manserokin tulevaisuus ei silti ole missään nimessä vaakalaudalla. Siitä pitää huolen Lemmenpyssyt rouheasti rokkaavalla kakkoslevyllään, jolla se yhdistelee toimivasti Popedan kaksimielisiä sanoituksia ja asennetta AC/DC:n ja Kissin simppeliriffiseen kitarailotteluun. Bändin löysäpipoinen ja hyväntuulinen meininki kolahteleekin pääosin mukavasti, mutta levyn loppua kohti homma alkaa käydä turhan yksitoikkoiseksi.
”Autoiluaiheinen” Polttaa potkaisee kiekon käyntiin äärimmäisen ärjysti ja jättää varsin hikisen jälkimaun. Vokaaleista vastaa basisti Klint, jonka miehekäs ääni istuu biisiin varsin kivuttomasti. Hyvin iskee myös kakkosraita Lähden sun mukaan, jolla äänessä on puolestaan vähän korkeammalta lauleleva kitaristi Kidi. Eräästä naissukupuolen hehkeästä edustajasta kertoo myös (Et oo) mun sisko, joka ei vain jaksa sytyttää yhtä hyvin kuin edeltäjänsä. Klintin tulkitsema Palaa jytää taas tiukemmin, kun taas Se jota odotin jää mieleen turhan kliseisenä. Levyn rivoimman rallin tittelin nappaa puolestaan vahvan AC/DC-henkinen Loppuun asti. Sen jälkeen sukat pistää kunnolla pyörimään vielä Tanssit mulle, mutta sen molemmin puolin kuultavat Nahkatakkinen tyttö ja Pyörät pyörii ovat melko heppoisia.
Pyssyjen energiselle kitararockille on selvää tilausta paitsi Tampereella myös laajemmin Suomessa, jossa uuden polven rokkikokoonpanot luottavat aivan liian usein meikkien ja ”ei oo helppoo, kun ei oo helppoo” -kaavan voimaan. Pyssyt kuulostaa sen sijaan juuri siltä, miltä rokin pitääkin: likaiselta, räkäiseltä ja iloiselta. Vokalisti Gringon lähtö jätti bändiin ison aukon, mutta omista voimista kootut korvaajat (etenkin Klint) puolustavat hyvin paikkaansa uusina tunteiden tulkkeina. Vaikka yleisvaikutelma siis on varsin positiivinen, arvosana jää kuitenkin kolmoseen, sillä sisällöllisesti kappaleet toistavat aivan liikaa itseään.
Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2007-10-22
Arvostelija : Olli Koikkalainen
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.
Comments
One response to “Levyarvostelut”
[…] „Levyarvostelut-Konsortiumsprojekt III – Terra Incognita (Die unentdeckte Welt)“. Noise.fi [fi] (Rezension) (auf Finnisch). 26. Oktober 2003. Abgerufen am 26. Februar […]