Trassels, The – Mindbreak Motel
Pöhinää köhinää, pidin joskus The Trasselsia tyttöbändinä (studionaurua). Pitkän uran tehneet punkia, surf-garagea ja slaavilais-ugrilaista rautalankaa hyväksikäyttävät porilais-tamperelaiset punk ‘n’ roll -rokut ovat saaneet pihalle toisen pitkäsoittonsa. Genre on hieman kinkkinen musiikin viehätyksen piillessä siinä, että auringon paistaessa aika ajoin risukasaan kuulija – tai “diggailija – pääsee aivohalvausarjen kourista keikalle hyppimään ja hieromaan ruumistaan yhteen muiden samanhenkisten fanaatikkojen kanssa nauttien täysin siemauksin musiikin humalluttavasta alkuvoimasta ja ravintolatupakointikieltolain aikaan saamasta testosteronilöyhkän ja homo sapiensin peräpään lokaviemärikaasujen sarjatulesta.
Musiikin ollessa näin vahvasti livepainotteista, on valtaosa genren bändeistä huomannut äänittäneensä levyn, joka intensiteetiltään ja tunnelmaltaan ei millään tasolla toista livetilanteen hurmosta. Tästä johtuen kasvoille kirpoaa vähintään stallonemainen puolihymy, kun Trasselit onnistuvat Mindbreak Motelilla murtamaan tuon taian. Ja vaikka soittotaito ja -tarkkuus ei olekaan itseisarvoista, paistaa bändin tekemisestä se riemu, joka normiorkestereilla jossain vaiheessa lakoaa kyynisyyden tieltä. Tärkeimpänä katalyyttinä miellyttävälle kuuntelukokemukselle toimivat oikeastaan kaikki punk ‘n’ roll -viitekehyksen ulkopuolelta tulevat vaikutteet. Pelkkänä kaahauksena levyä ei välttämättä jaksaisi kuunnella, mihin loppupuolen suoraviivaisemmat kappaleet viittaavat, mutta miedosti maustettuna kokonaisuus toimii ja jättää hyvän jälkimaun. Kirsikaksi kakun päälle on heitetty vanha Lama-klassikko Turpa kiinni ja nussi, joka kaikessa camp-henkisessä älyttömyydessään nousee levyltä esiin.
Mindbreak Motel ei tule radikaalisti muuttamaan The Trasselsin asemaa suomalaisen underground-rockin kentässä, mutta bändi voi taputtaa itseään olalle ja jatkaa hyvillä mielin rokkaamista vähintään seuraavat 20 vuotta. Kyllä Suomeenkin omat palterit tarvitaan. Mitenkäs se vanha sanonta menikään? Vanhassa vara parempi, sanoi gigolo senioribingossa.
Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2007-11-13
Arvostelija : Jetro Oras-Laine
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.
Comments
One response to “Levyarvostelut”
[…] „Levyarvostelut-Konsortiumsprojekt III – Terra Incognita (Die unentdeckte Welt)“. Noise.fi [fi] (Rezension) (auf Finnisch). 26. Oktober 2003. Abgerufen am 26. Februar […]