Levyarvostelut

Ruaste – Kone Käy

Ruaste sai alkunsa triona jo vuonna 1995 Tampereen Hervannassa. Bändi teki pari demoa ja muutaman keikan, jonka jälkeen punkrockin soittaminen ei enää maistunutkaan, vaan homma hiipui ja miehistö perusteli tilalle muita bändejä. Vuoden 2005 aikana yhtye alkoi saada jälleen uutta tuulta purjeisiinsa ja pian hommaa tehtiin jälleen uudella innolla ja sen tuloksena syntyikin muutama EP ja nyt myöhemmin tämä yhtyeen ihkaensimmäinen albumi, Kone käy.

Nyt Ruasteen 17 varsinaista raitaa ja yhden piilobiisin sisältävä debyyttialbumi on ulkona. Vahvasti Vaasan suunnasta vaikutteensa ottava ryhmä on tallentanut levylleen sopivasti uutta ja vanhaa. Vanhimmat kappaleet, kuten Ritari-Ässä ovat peräisin ihan bändin alkuajoilta.

Huomaa, että Klamydiaa on kuunneltu melko tarkkaan. Musiikillisesti soudetaan aivan vaasalaisbändin vanavedessä, eikä Ruaste sitä häpeile edes ollenkaan, vaikkei Klamydia ole ollut useinkaan kovin korkealle arvostettu ryhmä etenkään median puolella. Onpa nämä Tampereen miehet napanneet mukaan myös Kalmydia-lainabiisin, Aleksi, esikuviensa vuoden 1993 albumilta Masturbaatio ilman käsiä. Ja täytyy myöntää, että kyseinen biisi sopii Ruasteen omaan materiaaliin vallan mainiosti.

Oma tavara on parhaimmillaan levyn alkupuolella. Albumin aloittava nimikappale rokkaa hyvin ja tarttuu pääkopan syöveriin soimaan ihan riesaksi asti. Klamydian vaikutuksesta ei pääse eroon missään vaiheessa levyä, joka toisaalta syö bändin kiinnostavuudesta ison osan pois heti alkuvaiheessa, eikä tämä seikka katoa mihinkään mielestä levyn edetessä.

Vokalisti Niksun tapa laulaa ei sekään eroa Vesku Jokisen rupisesta huutolaulusta kovin mainittavasti. Ainoan havaittavan eron Klamydiaan tekee Ruasteen lyriikat, jotka eivät ole ehkä ihan yhtä räävittömän seksistisiä ja alatyylisiä, vaikkakin lapsellisuusaste on melkoisen sama ja kliseitä vilahtelee tämän tästä. Esimerkkinä mainittakoon Palindromibiisi, joka saa aikaan pientä myötähäpeän tunnetta bändin laulaessa muun muassa innostuneesta sonnista.

Kappaleet ovat suurimmaksi osaksi pätevää keskitietä tämän genren mittapuussa mitattuna, vaikka paljon toivomisen varaakin jää, kuten esimerkiksi biisi Samaa rataa, joka ei toimi sitten yhtään ja tuntuukin melkoisen väkinäiseltä niin musiikillisesti kuin sovituksellisestikin.

Levy on toistaiseksi omakustanteena julkaistu ja ilmestynyt vain cdr-formaatissa. Bändi hakee levylle kuitenkin julkaisijaa. Ja kyllähän Ruasteessa on sitä samaa potentiaalia kuin Klamydialla alkuaikoinaan ja hyvää kohderyhmää tämän tyylin punkrockille tunnetusti tässä maassa löytyy.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2007-08-30
Arvostelija : Petri Klemetti

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.

Tämäkin sivusto käyttää "keksejä" ja siitä pitää EU-lakien mukaan kertoa myös käyttäjille. Käyttämällä sivustoa hyväksyt sen. Emme me niitä tietoja oikeastaan mihinkään käytä, mutta Googlen mainoksia niiden avulla kohdennetaan paremmin.