Mokoma – Kurimus

Mokoman kolmas levy Kurimus huutaa ja rähisee aivan uudella tavalla. Mokoman 120 päivää -lätyn (2001) jälkeen pojat laittoivat räpättimet pinnojen väliin ja antoivat polkimille vauhtia lekalla. Thrash-levy ei jätä kylmäksi, vaan tiristää hikipisarat hiusrajalle.

Levyllä on tasaisella tahdilla tykitysbiisejä ja rauhallisempia suvantokohtia. Alkuun sijoitetut Mene ja tiedä ja Takatalvi antavat vissin käsityksen siitä, mitä tuleman pitää, sen verran sutjakkaa tahtia rytmiryhmä paukuttaa menemään. Varsinkin verkossa levitetty sinkkubiisi Takatalvi venyttää virneen korviin ja laittaa raajat väkisinkin hytkymään.

Levyltä kuultaa läpi hiomattomuus ja särmikkyys. Soittimia ei ole hivelty hellästi, vaan ääniä on irroteltu tavallista roisimmin. Levyn tasaisen tappava rytinä saattaisi ennen pitkää käydä puuduttavaksi, ellei joukossa olisi perinteisempää Mokoma-tyyliä. Lupaus, Liiton loppu ja varsinkin kitaravallin takaa herkkiä tunteita näppäilevä Silmäterä edustavat sitä linjaa, johon edellisten levyjen kuuntelijat ovat jo tottuneet.

Biisien sisäiset rytminvaihdokset sekä kitaraosuuksien ajoittainen kietoutuminen toisiinsa ja nouseminen mahtaviin sfääreihin pitävät kuuntelija kiinnostuksen yllä. Punaisen kukon väliosan rytmirykäisy edustaa bändin taidokkaaksi muovautunutta yhteistyötä.

Parhaiten kehittymisen ja jopa eräänlaisen kypsymisen voi kuulla Marko Annalan äänessä. Edellisellä levyllä ajoittain epävakaa ääni on nyt jalostunut voimakkaaksi ja sävykkääksi. Kurimus-levyn huutolaulut poikkeavat edukseen aiemmasta. Levyn ehdottomaksi helmeksi nousee Kasvot kohti itää, jonka karjunta potkii tärykalvoa ja vetää hengityksen yläkeuhkoon. Sietämättömän hyvä biisi!

Sanoitukset kulkevat perinteistä Mokoma-linjaa. Annalan lyriikoissa möyritään mullassa ja ahdistutaan nurmella sekä pohditaan kuolemaa ja kunniaa. Joistakin kuluneista kielikuvista huolimatta Annala on yhä sanoittajien eliittiä. Vai mitä voi sanoa miehestä, joka tekee lumienkeleitä reikä rinnassaan tai jonka kasvojen uurteilla on surun levittämä piikkilanka.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2003-04-16
Arvostelija : Mia Ylönen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.