Torche – Torche

Floridalainen Torche soittaa raskasta, mutta tarttuvaa stoneria, jossa voi kuulla lukuisia vaikutteita 60-luvun psykedeliasta aina 90-luvun indiesuuntauksiin. Itse musikantit ovat luonnehtineet musiikkiaan “thunder popiksi”, joka onkin erittäin osuva termi tälle audiokivivyörylle.

Äärimmäisen raskas Charge of the Brown Recluse polkaisee debyytin käyntiin oivalla junnausriffillä. Aihepiiri, sota ja napalmin roiskiminen, tuo eittämättä mieleen Black Sabbathin ensimmäiset levyt ja niiden apokalyptiset visiot. Silti kyse ei ole minkäänlaisesta pastissista, kuten monien stoner-aktien kohdalla voi joskus ikäväkseen todeta. Täysosuma Mentor toimii käyntikorttina Torchen tyylistä: biisi jyrää päälle valtavan kitaramuurin ja väkivaltaisten lyriikoiden voimin – tarttuvuudesta silti tippaakaan tinkimättä.

Torche operoi onnistuneesti laajalla alueella. Komea Fuck Addict -instrumentaali on huuruinen yhdistelmä trippailua ja raskaita riffinpurkauksia, kun taas Fire lähenee jo täysveristä poppista. Ominaista Torchelle ovat myös pitkät fiilistelyosat ja nirvanamainen vaihtelu kevyestä raskaaseen. Torchen viehätys perustuu kontrastiin: varsin matalalla louhivat riffit ja kevyemmät kerrokset muodostavat omaperäisen kokonaisuuden. Soundit tukevat tätä kontrastia erinomaisesti ja bändi kuulostaa samalla sekä massiiviselta että raikkaalta. Poppia ovat etenkin komeat, itämaisilta haiskahtavat lauluharmoniat, jotka osaltaan luovat psykedeelistä tunnelmaa.

Useat stoner-bändit unohtavat riffikeskeisyydessään kunnolliset laulumelodiat, ja tämän puutteen Torche korjaa hienosti. Jättihän Sabbath perintönään Tony Iommin täydellisten riffien lisäksi myös joitakin pophistorian parhaita melodioita.

Torche on soittanut useiden muiden genrejen edustajien, mm. Cult of Lunan, Obituaryn ja Death by Stereon kanssa, ja mikseipä tällainen musiikki nopeamman paahdon sekaan hyvin sopisi. Nimikkoalbumillaan bändi kuitenkin näyttää pyrkivän ennakkoluulottomasti isommille areenoille, ulos tietystä skenestä.

Ehkä 29-minuuttista debyyttiä ei voi vielä varauksetta julistaa mestariteokseksi, sillä levy loppuu auttamatta kesken. Lähtökohdat ovat silti hyvät, sillä Torchen ukkospoppi tuo kaivattua raikkautta toisinaan ummehtuneeltakin haiskahtavaan genreen.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2007-09-01
Arvostelija : Lauri Myllymäki

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.