Mastic Scum – The EP´s Collection 1993-2002
15-vuotinen ura old school -pohjalta ponnistavan perusgrindin parissa alkaa olla jo kunnioitettava saavutus. Tämän merkkipaalun johdosta julkaisee itävaltalainen Mastic Scum kaikki EP:nsä ja split-levytyksensä yksissä kansissa. Tukeva annos on siis tiedossa, kokoelma on varsin täyttävää asiaa kokeneemmallekin grindaajalle. Kappaleet on laitettu kronologisesti päinvastaiseen järjestykseen, eli uusimmat julkaisut kuullaan ensin. Pääosin tällä ei kuitenkaan ole väliä muutoin kuin ääniteknillisen ulkoasun vaihtelun vuoksi, sillä vaikka useankaan bändin kohdalla ei kehitys sentään kulje perse edellä, ei Mastic Scum ole sävellyksiensä puolesta kehittynyt vuosien saatossa oikeastaan puoleen jos toiseenkaan, mitä nyt vanhempina ovat herrat alkaneet selvästi hidastaa tekemisiään. Perusasiat pysyvät pääasioina.
Bändi ei loista teknisellä osaamisellaan muutoin kuin rumpali Manin osalta, mutta kyllä miehillä soittimet tanakasti käsissä pysyvät. Repivän rujo ulosanti kuitenkin kulminoituu juurikin tuohon lennokkaasen rumputyöskentelyyn, jossa nakkikomppi vaihtuu blast-hurjasteluun niskoja naksauttamalla. Vokalisti Willin ulosanti ei ole sieltä kaikkein raivokkaimmasta päästä, mutta herra heittää sanottavansa tiskiin mylvivän härän ja kiimaisen karhun elämöintiä muistuttavalla tasaisen tappavalla rohinalla. Yhtye soittaa tiukasti yhteen ja ennen kaikkea yhtenä kokonaisuutena, jonka vuoksi Mastic Scum kuulostaakin niin perin jääräpäiseltä, periksiantamattomalta tapaukselta.
Kaaosteoriaa uhmaava mekastus iskostaa muutaman riffin ympärille rakennetut sävellykset ennakkoluulottoman varmalla otteella omiin lokeroihinsa. Mastic Scumin, jos kenen ulosannissa korostuu yksittäisten osasten yhteispelin tärkeys kokonaisuuden ja yhtenäisyyden saavuttamisessa. Vaikka sävellyksiä olisikin välillä vaikea erottaa toisistaan, on murskaavan jatkuvuuden säilyttämisellä elintärkeänä tehtävänään pitää kuulija kiinni stereoissa. Yhtye ei todellakaan keksi yhtään mitään uudestaan vaan kaikki osaset on laitettu paikoilleen ainoastaan palvelemaan konetta, painamaan jääräpäisesti päin punaista. Mädäntyvä pulla työnnetään päättäväisesti suuhun, hätäisestä estelystä huolimatta. Varoituksen sanana musiikkinsa innovatiivisena nauttiville: Mastic Scum grindaa, ei teoretisoi.
Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2007-08-17
Arvostelija : Kimmo A. Koskinen
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.