Xavier Rudd – White Moth

Indiepoppia, folk-rokkia ja reggaeta löyhällä aboriginaaliteemalla. Harvemmin tällaisella yhdistelmällä metsään mennään, eikä niin onneksi käy myöskään White Mothilla, multi-instrumentalisti Xavier Ruddin hengellisellä matkalla.

Verrattain eklektiseltä kuulostava yhdistelmä toimii varsin mainiosti, eikä levy eri tyylilajien runsaudesta huolimatta putoa siihen perinteiseen sudenkuoppaan eli epätasaisuuteen. Hieman Sufjan Stevensin mieleen tuovat pop- ja folk-osuudet ovat pääosin erittäin kauniita, ja ilmeisestikin Ruddin itsensä soittamat slide- ja steel-kitarat ovat se viimeinen kuorrutus kakun päällä. Ajoittain nämä tuokiot tekevät tilaa rempseälle reggaelle, ja on hämmentävää, kuinka paljon Rudd tällöin kuulostaa Bob Marleylta.

Lisätunnelmaa White Mothille tuovat aboriginaalikuoro sekä soittimista jaloin (heti säkkipillin jälkeen) eli didjeridoo. Tummat ja matalat pörinät tuovat tervetullutta mystisyyttä, mikä viimeistään erottaa Ruddin harmaasta massasta. Aboriginaaliteema ei missään vaiheessa nouse selkeästi esille esimerkiksi Steve Roachin Dreamtime Return -mestariteoksen tapaan, vaan on enemmänkin sellainen epämääräinen yleisfiilis kaiken taustalla.

On hieman hankalaa lähteä nostamaan esille yksittäisiä kappaleita, sillä levy on yllättävänkin eheä kokonaisuus. Suosittelen ehdottomasti kuuntelemaan mikäli vain ennakkoluulottomuutta löytyy. Tähän mennessä vuoden pirteimpiä uusia tuttavuuksia minulle.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2007-11-05
Arvostelija : Juho Leppänen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.