Smashing Pumpkins – Zeitgeist

Jättiläiset ovat tehneet melkoisella arsenaalilla paluuta 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälin paikkeilla. Suurin aalto lienee keskittynyt hevirintamalle, mutta osataan sitä rokkipiireissäkin. 1990-luvun yksi suosituimmista taiteellisemman suuntauksen rokkibändeistä oli eittämättä Smashing Pumpkins, joka myöhemmin lisäsi vielä nimeensä etuliitteen The.

Narisevalla äänellä laulava Billy Corgan ei liene ole niitä kaikkein helpoimmin käsiteltäviä persoonia, sillä hajoaminen tapahtui vuosituhannen vaihteessa ja huhut kertovat kitaristi James Ihan aiheuttaneen tuon hajoamisen. Mutta mene ja tiedä nyt sitten tätäkään. Kuitenkaan herra Iha ei enää ole yhtyeessä mukana eikä sen paremmin alusta asti bassoja soitellut D’arcy Wrezkykään.

Vuonna 2005 ilmoitetun paluun jälkeen Corgan on työstänyt enemmän ja vähemmän kiireisenä tätä uutta Zeitgeist-albumia, joka mitä ilmeisimmin kuvaa vanhan aikakauden loppua ja uuden alkua. Mukana prosessissa oli yhtyeen uusi, mutta vanha rumpali Jimmy Chamberlin. Billy Corgan on soittanut albumilla kaikki muuta paitsi kannut, ja onpa kaksikko ahkerasti eri kappaleita tuottanutkin.

Albumin ensimmäiset kuusi raitaa ovat varsin raskaita ja rokkaavia. Tätä kuunnellessa tuleekin mieleen, että onko Corgan onnistunut tekemään yhden parhaimmista albumeistaan? Esimerkiksi raskaaseen kitarointiin keskittyvä Doomsday Clock toimii erinomaisesti. Puhumattakaan ensimmäisestä singlestä, jonka tointa täyttää loistelias ja melodisen raskas Tarantula.

Albumin loppuosa koostuukin sitten melko turhanoloisesta materiaalista, sillä esimerkiksi massiivisen pöhöttynyt United States -kappale on täysin turhaa patsastelua ja yhtä väkinäistä ja teennäistä kuin Corganin runot. Huttuosaston täydentävät käsittämätön Neverlost, joka kaikessa vaikeroinnissaan on kamalaa kuunneltavaa.

Lopulta, kun albumi päättyy, voi todeta, että kyseisellä albumilla on kuusi loisteliasta kappaletta ja kuusi enemmän tai vähemmän keskinkertaista, tai peräti huonoa. The Smashing Pumpkins olisi todennäköisesti jäänyt suurempaan kulttiarvoon, mikäli tämä paluu olisi jäänyt tekemättä ja Tarantula olisi ollut jo aikaisemmilla levyillä mukana.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2007-07-23
Arvostelija : Jarno Leivo

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.