Suhrim – Happy Hour

Mitäpä meille tästä pikkuruisesta paketista paljastuukaan? Onpa viehättävää; taitaapa kansikuvan huone kuvata ruumisten viimeistä leposijaa ennen hautaan laskemista. Ja onpa kiehtovan näköisiä veitsiä tuossa sivupöydällä ja veressäkin vielä! Voi voi, kylläpä minua nyt hemmotellaan. Saan siis todennäköisesti kuunnella seuraavat viisitoista biisiä aitoa, ehtaa goregrindiä. Kyllä tämä nyt on aivan liikaa, ei teidän olisi tarvinnut. Suhrimin miehet osaavat näemmä kuin lukea ajatuksiani.

Suoraan sanottuna, yhtye kuulostaa Carcassilta, jonka pääsäveltäväksi on palkattu keskenkasvuinen rokkikukko. Riffit kuljettavat biisejä pisteestä A pisteeseen B kurkistamatta välillä edes toiletin puolelle, jonne sävellysten soisi välillä hartaasti poikkeavan, tyhjentämään ylimääräiset aivopierut punteistaan. Tosin sillä reissulla alkuperäisistä 15 kappaleesta jäisi todennäköisesti jäljelle enää noin yksi kymmenesosa. Happy Hour rullaa kyllä ihan mukavasti eteenpäin soittajien teknisen osaamisen ansiosta ja tuo välillä mieleen ranskalaisen Benightedin, josta jää kuitenkin jälkeen 100-0. Benightedilla on iskeviä sävellyksiä, Suhrimilla ei.

Jos pidät goregrindistä, et tule täysin vihaamaan tätäkään levytystä, sillä Happy Hour tarjoaa pari biisiä kerrallaan kaikessa suoraviivaisuudessaankin toimivaa bängäysviihdettä, Bonesaw’n ja Meat Feastin kun kuuntelee huvikseenkin. Iso kiitos tästäkin lankeaa kuitenkin tiukalle tuotantoasulle. Seuraava patologian oppitunti, kiitos.

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2007-07-19
Arvostelija : Kimmo A. Koskinen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.