Alcest – Souvenirs D´un Autre Monde
Luonto hehkuu kauniissa väreissä, valtavat, vehreät metsät ovat täynnänsä pudonneita lehtiä, kirpeä tuuli puhaltaa ja lämmin aurinko näyttää ajoittain kasvonsa harsoisten pilvien takaa antaen valon tanssahdella rauhassa virtaavien purojen vesillä. Tällaisia matkamuistoja toisesta maailmasta tuo muassaan Souvenirs D’un Autre Monde.
Alcest-nimen takaa löytyy Ranskan black metal -skenen yleismies Neige. Muita jäseniä bändissä ei sitten olekaan, vaan mies tekee kaiken itse. Yhdessä levyn kuudesta kappaleesta tosin kuullaan vierailevaa naislaulajaa. Neigen black metal -tausta kuuluu myös tällä levyllä, joskin lähinnä Burzum-tyylisten särökitaroiden ja silloin tällöin viljeltyjen maltillisten blastien muodossa. Korinaan tottumattomien ei kannata säikkyä: rujon rääkymisen sijasta mies laulaa läpi koko levyn kuin enkeli.
Helpoin tapa kuvailla Alcestia olisi kutsua sitä eräänlaiseksi puuttuvaksi lenkiksi jo mainitun Burzumin ja Sigur Rósin välillä. Hypnoottiset särökitarat yhtyvät kuulaisiin ja kauniisiin laulumelodioihin ja akustisiin väliosiin mutkattomasti. Usein tunnelma on hyvin surumielinen ja kaihoisa, mutta samalla täynnä toivoa. Siinä missä Burzum on kuin hyytävä luminen viima synkkänä talviyönä, on Alcestin raskaammissa kohdissa homman nimi usein mollin sijasta duuri.
Tällä hetkellä ohimoistani nousee savua, ja se johtuu siitä, että yritän kuumeisesti keksiä jotain negatiivistakin sanottavaa tästä levystä. No okei, Souvenirs on tunnelmaltaan (ja välillä myöskin musiikillisesti) aika pysähtynyt, mutta siitä valittaminen olisi jo saivartelua, sillä Neige osaa hypnoottisen tunnelman luomisen. Tämä tosin tuntuu jakavan ihmisiä kahteen leiriin. Jos ei parin ekan biisin jälkeen tunnu nappaavan, niin tuskin nykäisee jatkossakaan, siksi samanlaista musiikki on koko vajaan kolmivarttisen.
Itse rakastuin levyn Sigur Rós -tyyliseen kuulauteen ja tunnelmaan. Erityisen piristävää on myös se, että soundimaailma on mukavan kohdillaan. Mitään ei ole nykystandardin mukaisesti ajettu kompuralla täysin lyttyyn, vaan dynamiikkaa löytyy ja musiikki hengittää. Mikäli jo mainitut yhtyeet tahi vaikkapa Agalloch, Ulver, Drudkh, Mew tai Opeth uppoavat, on Alcestiin tutustuminen paikallaan. Pitäisi vaan sitä ranskaa opetella, niin voisi laulaa paremmin mukana…
Arvosana : 5/5
Arvostelu julkaistu : 2007-10-02
Arvostelija : Juho Leppänen
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.