Cog – Corseoverground

Kun puhutaan Kroatian parhaista indierock-noise-garage-yhtyeistä, ei montaakaan tule mieleen, joten kun saatekirje rankkaa yhtyeen kärkikastiin, on väite pakko ottaa ainakin puolitosissaan. Normaalia radiokamaa kiemuraisemmalla toteutuksella kuulijaansa lähestyvä CourseOverGround on ihan hauska uusi tuttavuus, mutta kokonaisuutena homma kaatuu hiukan sekä tekniseen että sävellykselliseen toteutukseen. Musiikillisesti pyöritään kuvailujen mukaan jossain Shellacin ja Slintin välimaastossa, mutta koska molemmat yhtyeet ovat meikäläiselle täysin uppo-outoja, en osaa henkilökohtaisesti ottaa asiaan kantaa, mutta tieto saattaa jollekin lukijalle olla tärkeän “ahaa”-elämyksen arvoinen.

Ensimmäiseksi levyllä korviin pistää hyvin diskanttinen saundi, joka saa paikka paikoin korvissa tuntumaan ikäviä vihlaisuja. Tämä lisättynä melko hiljaiselle miksattuun vokalisointiin – joka voi toisaalta olla ihan hyvä, sillä laulaja ei missään tapauksessa ole kaikkein uljaimpia tapauksia – saa aikaan lievää ärtymystä. Huudon ja uneliaan, puhemaisen tulkinnan välillä tasapainotteleva nokkamies muistuttaa paikoitellen Zack de la Rochaa, kun mies vielä ärjyi vanhassa straight edge –poppoossaan Inside Outissa. Tämä onkin oikeastaan herran ainoa hyvä ominaisuus, mutta onneksi soittopuolella osataan hiukan herättää enemmän mielenkiintoa. Riffit ovat hauskoja ja suhteellisen toimivia, ja kun rytmipuolikaan ei ole tavanomaisimmasta päästä, on levyssä jotain, joka saa silloin tällöin höristämään korvia hiukan tarkemmin. Yksi tällaisista kipaleista on Truckers & Railroads, jonka sirkkelimäiset kitarat ja hauskat melodiakuviot tukevat laulajan vihaisempaa tulkintaa, joskin tässäkin tapauksessa vihan ja emon ero on hiuksen hieno.

Jokin Cogissa viehättää, eikä levyä kykene haukkumaan ihan suoralta kädeltä. Raaka toteutus, joka joskin on hiukan korvien päälle käyvä, toimii tuoden yleisilmeiseen tarvittavaa räkää ja raakuutta. Uskon, että trenditietoisissa indie-piireissä tämä yhtye saattaa herättää vaikka minkälaista kuhinaa, onhan Itä-Eurooppa nyt monella tapaa in ja Kroatian taiteellinen ahdistus saattaa avata jollekin kankaantuhrijalle aivan uusia tuntemuksia, mutta perusjuntille suomalaiselle homma on hiukan liian tyhjänpäiväistä, jotta kaiken viimeistelemättömyyden voisi antaa anteeksi.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2007-08-02
Arvostelija : Olli Ripatti

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.