Promoe – Standard Bearer

Pohjoismaisen ja koko eurooppalaisen hiphopkentän ehkä tunnistettavin hahmo, ”The ZZ Top of hip hop”, hiuspartavuoren alle kätkeytyvä Promoe tekee reilun kädenojennuksen ystävilleen. Standard Bearer on paketti, joka sisältää DVD:n ohella kokopitkän lätyn, joka on koottu ennenjulkaisemattomista raidoista. Omistusoikeus tähän kaikkeen irtoaa normaalin cd-levyn hinnalla, mikä ei kokonaisuuden pätevään laatuun nähden ole lainkaan hullumpi tarjous.

Muhkealla Standard Bearerilla vaikuttaisi olevan kahdenlainen funktio. Tarkoituksena lienee rakentaa jonkinasteista henkilökuvaa Promoesta, joka on karismaattinen hahmo varustettuna radikaaleilla ajatuksilla. Toisekseen elävän kuvan tarjonta täydentää suhdetta miehen edelliseen täyspitkään White Man´s Burdenin. DVD:n anti nimittäin kuluu pitkälti valottaessa akselilla Skåne-Jamaika tapahtunutta äänitysprosessia ja Promoen elämää sekä ajattelua tuona aikana. Kaiken tämän ohella tarjolla ovat miehen tähänastiset musiikkivideot sekä kokonainen keikkataltiointi Kööpenhaminasta, puitteiltaan vaatimattomalta klubilta pullollaan palestiinalaishuivisia teinejä. Vaikka keikkakin on “vain” varma rutiinisuoritus, ei Martin Edh -nimellä kastettu taiteilija ole kitsas mies.

DVD:llä taustoitetaan ilahduttavasti myös Promoen emobändi Looptroopin työskentelyä Fort Europa -albumin raidan Hurricane George kimpussa. Intensiivinen ja luonnollinen tarkastelu demokraattisesti syntyvän kappaleen syntyhetkistä on oikeastaan kiinnostavampaa antia kuin hetkittäin hieman päämäärättömältä tuntuva haahuilu Jamaikalla. Koominen ajatus kyllä sinänsä on pitkissä kalsareissa Jamaikan kamaralle astuva ruotsalaismies, joka mällää autonsa ojaan suoralla tiellä Skånen utuisessa kevättalvessa.

Levytysdokumentoinnista on pidetty kiinni niin tiukkaan, että eksoottisella saarella kiertelevä kamera on tallentanut turhauttavan paljon studion seiniä, jotka näyttävät aika samalta missä tahansa. Miksei Promoe sukella jamaikalaiseen elämänviettoon ja kulttuuriin, jota katsoja varmaan haluaisi pikemminkin nähdä? Ei silti, turhempiakin naamoja Jamaika-osiossa voisi vilahdella. Muiden muassa vuosi sitten Ilosaarirockissa Helsinkiä ylistänyt ja yrttitarhoista unelmoinut Capleton, Bobby Digital ja rietas dancehall-rouva Lady Saw piipahtavat levynteossa. Äänilevyltä löytyy vielä Capletonin Purge Dem -biisi Promoen osuuksilla ryhditettynä, ja lopputulos on varsin maukasta paahtoa.

Promoe pyrkii herättämään ajatuksia eikä epäröi provosoida. Hänen sanottaviaan on tarkoitus kaivella ja heijastella omia näkemyksiä vasten, vaikka niitä henkilökohtaisina totuuksina tarjotaankin. Tälläkään kertaa Promoen esille nostama ajatus ihonvärin tuomista tunnnontuskista ei voi hetkittäin olla kaivelematta, vaikka artisti ilmeisesti on itsekin etääntynyt jyrkimmistä kannoistaan. Promoe on kolmikymppinen mies Ruotsista, ehkä viimeisiä henkilöitä maailmassa, joiden moisia ajatuksia tarvitsisi vatvoa, jos sitten kenenkään. Historiaan kahlittu ajattelu ei ole hedelmällinen teema, vaan katse tulisi pitää nykyhetkessä tulevaisuuden vuoksi.

Pasifistinen anarkisti laulamassa halustaan murhata Fox- ja MySpace-omistaja Rupert Murdochia on niin ikään valitettavan kornia, vaikka sitten miten ironiseksi tämä olisi tarkoitettu. Moista ei tarvitse päästää suustaan vain siksi, että sana ´murder´ rimmaa sanan ´Murdoch´ kanssa, joskin Promoen poliisivihalausunnotkaan eivät kauas tipahtaneet tämänkertaisesta uhosta. Mutta yhtä kaikki, toivon mukaan myös Promoen kuulijat pureskelevat kuulemansa samalla tavalla kuin tekstien takana oleva mies. Ja viestihän menee varmimmin perille, kun sitä on hieman uitettu ammoniakissa. Suomeksi sanottuna kärjistetty.

Mutta onneksi Standard Bearer antaa myös muistutuksen siitä, mikä tekee Promoesta poikkeuksellisen aktivistin turhimpien vaahtoajien rinnalla. Tämä kaveri ei palopuheen päätteeksi laita palamaan käärylettä, jonka sisältämä myrkky on kasvatettu sademetsän hautausmaalla. Hän ei myöskään tarvitse rohkaisevia seistäkseen sanojensa takana: ”No alcohol, no weed / No cigaretts, no És / No milk, no cheese / No eggs, no meat / Just meditation and peace / Red lentils, chick peas / Good workout, good sleep / Mo’ sunshine, light breeze”, kuten kymmenkilometrisiä juoksulenkkejä suosiva Promoe itse asian ilmaisee Long Distance Runner -biisissä.

Audiolevyn raidat ovat kansissa lyhyesti kommentoituna, mutta eivät siitäkään huolimatta iskostu osaksi setin kokonaisuutta, mikä ei tietenkään ole välttämättä tarkoituksenakaan. 13 raitaa ovat mukana bonuksena ja kevyesti nautittavana viihdykkeenä, jonka kokonaisuusarvoa ei tarvitse keskittyä pohtimaan. Valitettavan moni biiseistä lipsuu jopa vaarallisen lähelle limaista jäähdyttelyhoppia, mutta esimerkiksi Heartburns tai Humblin Experience osoittavat, mikä on Promoen ominta taistelumaastoa: joko riittävän kiihkeä juoksutus tai rauhallisempaan tempoon kuristettu reggae.

Vaikka kyseessä ei olekaan mikään merkkiteos tai edes erityisen eheä kokonaisuus, on Standard Bearer ainakin hintasuhteeltaan kuluvan vuoden parhaita DVD-paketteja. Silti tässä tapauksessa johtoajatukseksi olisi suonut jotakin Promoen vilkasta ajatusmaailmaa enemmän syväluotaavaa, sillä tämä herra ansaitsisi kuvan ja äänen ryhdittämän tilaisuuden puhua suunsa puhtaaksi suoraan ja kiertelemättä, käydä kohteidensa kimppuun selkeästi ja avoimesti. Hetkittäin Standard Bearer jättää häiritsevän sivumaun narsistisvivahteisesta persoonan-, tai mikä pahinta, imagonrakennuksesta. Ehkä nämä tuntemukset kuolevat ajan mittaan, toivotaan parasta. Ja toivotaan, että vapaasta mielihalusta DVD:n asettaa vielä uudelleen soittimeen hamassa tulevaisuudessakin.

Kokonaisuusarvo tislattuna lyhyeen kuosiin: ei mitään mullistavaa varsinkaan Promoen vanhoille tovereille, mutta ronskisti annosteltu paketti perushyvää settiä. Vanhaa legendaa mukaillen tämän maku kestää Torniosta Dakarille asti.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2007-07-19
Arvostelija : Jukka-Pekka Ronkainen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.