Mob – Polygon

Kun sanoo tanskalaisen Mobin soittavan noise-rockia Sonic Youthin – minkäs muun – jalanjäljissä ei vielä täysin pysty kuvittelemaan, miltä yhtye kuulostaa. Neljän kappaleen ja 20 minuutin Polygon-EP:llä yhtyeen voima on yksinkertaisesti äänessä, mikä yhtyeestä lähtee: se saa perusinstrumentaatiolla aikaiseksi leveän äänimuurin, joka kappaleiden aikana vain levenee, ja kitaristi-laulaja Morten Haaber ilkkuu narisevan särkyvällä äänellään tehden kokonaisuudesta suojatun ja särkymättömän.

Yhtä lailla kuin noise-rockin joustavuutta hyväksikäyttäen ui Mob sulavasti post-rockin vapaissa vesissä. EP:n kappaleiden selkein yhteinen piirre on siirtyminen: kappaleet eivät ala täydellä teholla, eikä niissä ole kertosäkeitä, vaan ne siirtyvät askel askeleelta, kertaus kertaukselta kohti huippuaan. Pelkkänä instrumentaalimusiikkina Mob olisikin hyvin lähellä ruotsalaisia post-rock -bändejä kuten Aerial tai Scraps of Tape.

Mob on jo ennättänyt julkaista kolme albumia ja saavuttaa kovan keikkabändin maineen kotimaassaan. Yhtyeen teho kyllä ylettyy Tanskan rajojen ulkopuolellekin. EP on vain maistiainen, jota on pakko nauttia repeat-toiminta käytössä.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2007-11-16
Arvostelija : Teemu Lampinen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.