Moppi & Aivokurkiaiset – Homorakkautta

Aivokurkiaisten pääpiru on Tuomas “moppi” Toiviainen, joka on yksi Viihdeimperiumi-trion jäsenistä. Kolmikon tunnetuin jäsen on Risto Ylihärsilä, joka saavutti kaupallisen läpimurtonsa viime vuonna Aurinko aurinko plaa plaa plaa -albumilla. Moppi ja Aivokurkiaiset edustaa samankaltaista anarkistista nyky-pop-rockia, josta löytyy kaupan päälle sävyjä vanhasta suomi-iskelmästä, 60-luvun psykedeelisestä rockista ja 70-luvun folk-perinteestä. Trion kolmas jäsen Mikko Torvinen on tuttu yhteisiltä split-singleiltä. Koko kolmikko esiintyy myös tällä albumilla.

Homoseksuaalisuutta lapsellisen avoimesti käsittelevät sanoitukset varmasti provosoivat kuulijoitaan ja kyseenalaistavat samalla mistä ja miten eräästä pop-musiikin viimeisestä tabusta saa puhua pirteän musiikin säestämänä. Voin arvata umpiheteroiden poskipäiden punottuvan, vaikka miten olisi Turbojugendin jäsen. Homostelun lisäksi sanoituksissa vilkkuu kreivi Dracula ja muut vampyyrit. Lutkuttajia kaikki tyynni! Leikki leikkinä, sillä tarkemmin tarkisteltuna sanoituksista löytyy painavampaa sisältöä. Surumielisyys, kaiho ja kaipaus ovat tekstien avainsanoja, eikä kipeitä lapsuusmuistoja vältellä. Sävellykset tuovat puolestaan mieleen Karkkiautomaatin naivistisen höpsöttelyn.

Albumilla on kaksi aiemmin singleinä julkaistua raitaa Iso & voimakas mies ja lähes klassikoksi noussut Homoreikä, joka on suoraviivaisempi kuin 7”-versio. Levyn ehdottomasti tarttuvin raita on Iloliemi kuuluu kaikille, jonka kertosäkeen mulkunlutkuttaja, mulkunlutkuttaja -hokema jää vastustamattomasti päähän soimaan. Hidastempoisista kappaleista koskettaa Jäähyväiset rakkaudelle ja koko albumia parhaiten kuvaava Tähtilaulaja. Ihan täydellinen osuma albumi ei vielä ole. Osa kappaleista loppuu kuin tylysti seinään tai feidattuna, aivan kuin bändi olisi kyllästynyt soittamaan kyseistä numeroa ja todennut tylysti, että vedetäänpä seuraava ralli. Kolmeentoista raitaan mahtuu myös muutama täyteraita.

Ehkäpä kädessäni on manifesti, jolla yritetään rikkoa pop-sanoitusten viimeinen tabu. Samankaltaista kritiikkiä on löydettävissä Riston teksteistä. Ainoastaan muutaman epäkorrekti sana esti viime vuoden parasta biisiä Rakkauden rockia massiiviselta radiosoitolta. Onneksi kansa löysi Riston ja miksei se löytäisi saman kollektiivin synnyttämää Homorakkautta-albumia. Kansista löytyy bonuksena värikynä!

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2007-08-06
Arvostelija : Jarkko Veijalainen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.