Pikku Kukka – Palma

Ajelin autolla taannoin ja kuulin radiosta tietämättäni Pikku kukkaa. Ensimmäinen assosiaatio oli: “En ole koskaan kestänyt tätä Ultra Brata“. Lähellä bändien tunnelmat ovatkin, ja erehtymismahdollisuus pikakuuntelussa ilmeinen. Näin asenteellisesti ei kuitenkaan voi vakavahenkiseen arvosteluun suhtautua, joten jätetään Pikku kukalle mahdollisuus olla Se Tämän Vuoden Kesälevy – siis duurikas, kepeä ja kaikin puolin miellyttävä.

Ja onhan se toki sitäkin. Sellainen söpö ja hellyyttävä. Biisinnimet kuten Tyttö ja poika ja Hän tanssi minut kertonevat idean. Ryhmän ydinhahmot Emilia ja Lotta ovat säveltäneet levylle kerrassaan kivoja ja kuplivia, mallikkaita pop-kappaleita – etenkin, kun debyyttialbumista puhutaan. Tunnelmat vaihtelevat ripeämmistä ralleista syksyiseen melankoliaan. Pehmeässä tuotannossa perinteistä rock-sointia tukevat muun muassa haitari, poikkihuilu ja kontrabasso. Haitari herättää eittämättä ranskalaisia fiiliksiä, samalla kun huilu vie 70-luvun laulelmiin.

Palma on vakuuttava ensialbumi. Bändin toiminnassa kaikki osa-alueet toimivat mainiosti, ja Emilian sekä Lotan lauluharmoniat sointuvat luontevasti yhteen. Kappalemateriaali ei notkahda missään välissä. Mitä sitä suotta siis enempää lätisemään; neljä tähteä tiskiin ja kesäiseen puistoon viettämään aikaa: laukussa patonki, viinipullo ja tämä levy.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2007-06-12
Arvostelija : Pauli Komonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.