Weeping Willows – Fear & Love

Weeping Willowsilla on aina ollut hankaluuksia päättää, mitä he haluaisivat olla. Välillä ollaan vanhahtavan romanttisia, välillä flirttaillaan 1990-luvun Depeche Moden ja konetaustojen kanssa. Vaikka yhtenäinen linja ja oman ilmaisun ydin diskografiasta puuttuvatkin, löytyy bändiltä silti paljon pakahduttavia suorituksia. Uutukainen Fear & Love on ainakin tyylillisenä kokonaisuutena hallittu: bändi palaa orgaaniseen ja amerikkalaiseen sointiin, joka alkaa paikoitellen olla jo vaarallisen lähellä neutraalia aikuispoppia. Teemana ovat tutusti rakkaus ja sen aiheuttamat lieveilmiöt.

Tällä kertaa Weeping Willows ei jyrää megahitillä vaan hiipii hiljaa ja varoen. Balladi If You Know What Love Is on melodioiltaan ja tulkinnaltaan aivan upea silti. Toimiva avaus. Rummut tai mikään muukaan eivät hakkaa, vaan sovitus ja tuotanto on pehmeää ja ilmavaa. Särökitarat on vaihdettu ujeltavaan pedal steeliin, vispiläkomppeihin ja pianoon. Ero esimerkiksi Presence-albumin avausraita Stairsiin on kuin yöllä ja päivällä. Yhteistä on vain Weeping Willowsille tunnusomainen paatoksellisuus: tunteet koetaan vahvasti ja sitä ei peitellä. Toinen kappale, syksyisen tunnelmallinen The Burden, on levyn hienoin. Surua ja epäluuloa ei juuri koskettavammin voi esittää.

Vahvan alun jälkeen tapahtuu kuitenkin jotain. Kaiho ja melankolia väljähtävät, ja tilalle astuu astetta laimeampi ilmaisu. Kypsää tyylitajua on paljon, mutta missä terä? Weeping Willowsin keskeisin vahvuus, Magnus Carlsonin komea ja kuulas ääni, kantaa kappaleita sujuvasti, mutta intohimoa on vaikeaa kuulla. Lyriikat ovat suoraviivaisia ja tarjoavat helppoa tarttumapintaa jokaiselle ihmissuhteissaan kärsineelle, mutta nokkelampi metaforisuus ja syvällisempi ote eivät olisi pahitteeksi. Latteudet, kuten “I want to kiss you / I don’t know why, it just seems right”, lähinnä puistattavat. Vahvempitunnelmaiset lopetuskappaleet Peace & Love, Whispers ja I Can’t Feel It in Here kirkastavat yleiskuvaa hieman.

Weeping Willowsilta jää edelleen puuttumaan se puhdas täysosuma-albumi. Potentiaali on mieletön, ja se loistaa jälleen muutaman kerran. Kuitenkin sivumakuna pysyy se, että pihassa on Volvo, sosiaaliturva toimii ja kaikki on aina ihan kivaa.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2007-05-28
Arvostelija : Pauli Komonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.