Fun – Zu-Pa!

Joskus kannattaa mennä merta edemmäs kalaan. Suomen Touch & Go -henkisin indietrio lähti rapakon taa Chicagoon purkittamaan kakkosalbuminsa äänittäjälegenda Steve Albinin kanssa. Fun liittyy siis ensimmäisenä suomalaisena yhtyeenä osaksi kerhoa, jonka arvovaltaista jäsenistöä ovat mm. Nirvana, Pixies, Neurosis, Mogwai ja PJ Harvey. Albini-soundin ympärille on tainnut kasvaa vähän ylimääräistä ”auraa” vuosien mittaan, mutta Funin kaltaisen yhtyeen taltioimiseen on vaikea kuvitella sopivampaa miestä. Zu-Pa!:n äänimaailmassa ei siis ole valittamista. Se kuulostaa juuri siltä kuin pitääkin, ja se mikä mahdollisesti hävitään yllätyksettömyydessä voitetaan laadussa.

Sävellyksellisesti Fun elämöi uutukaisellaan monipuolisemmin ja vakuuttavammin kuin edellisellä Szklarska Poreba -levyllä. Soundillinen ja tyylillinen lähtökohta on edelleen 80-90-lukujen metelimpi indierock à la The Jesus Lizard ja Shellac. Siitä pisteestä yhtye lähtee kuitenkin seikkailemaan eri suuntiin, ja tekee sen huomattavasti mielikuvituksellisemmin ja omintakeisemmin kuin debyytillään. Skaala venyy Cut-Halfin kymmenen sekunnin melurytistyksestä melvinsmäisesti junnaavaan I’ve Got a Truckiin, joka on jo viimeiset pari vuotta ollut takuuvarma livejyrä. Keikkatilanteen kaltaiseen hurmokseen tämä harmittavan vaisuilla vokaaliraidoilla varustettu albumiversio ei kuitenkaan pysty.

Zu-Pa! sisältää muutaman vaisumman esityksen, kuten jokseenkin mitäänsanomattomasti kantriviballa operoiva Conflictaholic. Loput levystä onkin sitten silkkaa a-luokan räminää. Erityisesti vakuuttavat leikkisästä noisepunkista raskaampaan mättämiseen venyvä Get in There, Frank!, tarttuvasti siansaksaa suoltava Hold It Close ja albumin päätösraita, sympaattinen Dog Song. Melodisinta ja pehmeintä laitaa puolestaan edustaa Slonko. Jos YleX tajuaisi soittaa Funia, olisi se todennäköisesti juuri tämä biisi.

Ensimmäinen levy iski kovaa siinä innostuksen puuskassa, että joku tekee tällaistakin musiikkia Suomessakin. Vastavuoroisesti albumin elinkaari ei ollut kovin pitkä. Keikoilta tuttu timanttisen tiukka soitanto ja tyylitajuinen lähdemateriaalin käsittely on myös Zu-Pa!:lla läsnä. Kakkosrieska on lisäksi kaikin puolin kypsempi ja monitahoisempi tapaus, johon ei kyllästy aivan heti. Tästä ei ole enää pitkä matka täyskymppiin.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2007-05-10
Arvostelija : Tom Sundberg

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.