Ark, The – Prayer For The Weekend

Tätä ennen Ruotsin The Ark on ollut minulle tuttu vain muutaman radiossa soineen hittibiisinsä kautta, ja muutoin olen sivuuttanut bändin lähinnä olankohautuksella. Prayer for the Weekendiä kuunnellessa tuntuu, että moisesta typeryydestä voisin ansaita litsarin jos toisenkin.

Kun The Arkin uutukaisen laittaa soimaan kotioloissa, muuttuu 15 neliön olohuone hetkessä jättimäiseksi, tupaten täydeksi tanssilattiaksi, himmeä kattolamppu kimaltelevaksi diskopalloksi, keittokomero baaritiskiksi… Tämä jos mikä on lähes täydellistä bilemusiikkia. 70- ja 80-lukulaista glamrokkia ja discopoppia Queenin, Abban, Sladen ja muiden hengessä, modernilla otteella ja äärimmäisen tarttuvilla, viihdyttävillä ja mukaansatempaavilla biiseillä.

Prayer for the Weekendin sisältämän musiikin tasokkuudesta kertonee jotain jo se, että sinänsä pirteä euroviisurallatus The Worrying Kind kuuluu levyn auttamatta heikompaan osastoon. Sen sijaan parhaimmat raidat, kuten vastustamaton nimikappale tai Absolutely No Decorum ovat esityksiä, joiden luulisi repivän tönkkösuolatuimmankin suomalaisen päätä pahkaa tanssilattian pyörteisiin. Muita hieman tummasävyisempi Little Dysfunk You onkin sitten jo niin hieno kappale, että järki meinaa lähteä. Huomiota sopii kiinnittää myös sanoituksiin, jotka eivät musiikin viihteellisyydestä huolimatta ole mitään tyhjäpäistä diibadaabaa vaan paikoin yllättävänkin teräviä, mistä lisää olalletaputuksia biisinikkari-laulaja-rocktähti Ola Salolle.

Välillä kappaleiden melodiakulut ovat kylläkin hieman ennalta arvattavia, ja levyn pari latteahkoa viimeistä raitaa laskevat myös hiukan pisteitä. Erityisesti viimeiseksi sijoitettu balladi Uriel kuulostaa Salon käsittelyssä turhankin imelältä ja on pienoinen antikliimaksi levylle, vaikka periaatteessa kaunis sävellys onkin. Viiden pisteen maaginen raja jää siis mainituista syistä saavuttamatta, muttei todellakaan kauas.

The Ark on tunnettu myös kovana live-esiintyjänä, mistä kertoo omaa kieltään sekin, että bändi myi hetkessä kolme perättäistä Tavastian keikkaa loppuun. Tätä kirjoittaessa Prayer For the Weekend killuu myös Suomen myydyimpien albumien listalla sijalla 12, joten nähtävästi tulen diggailuni kanssa aika pahasti jälkijunassa, ja muut ovat tajunneet yhtyeen hienouden jo valovuosia ennen minua. Täytyy siis vain yrittää paikata virheensä mahdollisimman pian, eli suunnata levykauppaan ja korjata talteen hurrien aiemmatkin tuotokset.

Prayer for the Weekend – levy jota kuunnellessa on aina viikonloppu.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2007-04-30
Arvostelija : Juho Typpö

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.