Moon And the Nightspirit, The – Regõ Rejtem
Kuolleetkin voivat tanssia, kun tarpeeksi manataan. Unkarilaiselta Moon and the Nightspiritilta henkien nostatus käy kuin se kuuluisa tanssi; sen verran tenhoavaa yhtyeen šamanistinen tunnelmointi on.
Levyn nimi, vanhoista unkarilaisista trubaduurilauluista poimittu manaamista tarkoittava ilmaisu Regõ Rejtem kuvaa teosta erinomaisesti. Akustinen kitara, viulu, erilaiset puupuhaltimet ja runsaat perkussiot muodostavat astinlaudan, jolta laulaja Agnes Tothin on hyvä herätellä muinaisia henkiä kauniilla äänellään. Pakollinen munniharppu ja harvemmin käytetty sitra kuuluvat myös ajoittain.
Ehdoton valttikortti on huima tunnelma. Hypnoottinen rummutus yhdistettynä kauniisiin ja melankolisiin melodioihin sekä unkarinkieliseen lauluun maalaavat unenomaisia kuvia luonnosta, mystiikasta ja menneistä ajoista. Dead Can Dance välähtelee silloin tällöin mielessä, mikä on vain positiivinen seikka. Yhtäläisyyksiä löytyy myös Dargaardiin ja Tenhin luontoromantiikkaan.
Ainoa purnausta herättävä seikka on se, ettei duon toinen osapuoli Mihaly Szabo laula enempää. Hänen huutonsa tuovat nimikappaleessa mukavaa kontrastia Tothin vahvalle ja kauniille äänelle. Noh, kaikkeahan ei voi saada.
Ehdottomasti kuuntelun arvoinen levy, mikäli yllämainitut nimet kolahtavat. Yksittäisiä kappaleita on hankala nostaa esille, sillä tämä on nimenomaan kokonaisuus. Vajaan tunnin kestävä transsitila, jonka aikana mieli matkaa jonnekin unien ja aikojen loputtomaan vyyhtiin.
Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2007-07-10
Arvostelija : Juho Leppänen
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.
Comments
One response to “Levyarvostelut”
[…] „Levyarvostelut-Konsortiumsprojekt III – Terra Incognita (Die unentdeckte Welt)“. Noise.fi [fi] (Rezension) (auf Finnisch). 26. Oktober 2003. Abgerufen am 26. Februar […]