Various – Independent Rock

Jos suomalaisen rockin nykytilanne on kokonaisuutena likimainkaan samassa jamassa kuin mihin Independent Rock viittaa, olemme liemessä. Kotimaisuuspisteitä saa jakaa urakalla, mikäli mielii tälle kokoelmalle kahta pistettä enempää antaa.

Joku saattaisi sanoa, että suomalaisen rock-kokoelman vaisuus ei ole minkään sortin ihme. On se. Vaikka musiikista suurin osa onkin aina täyttä roskaa, luulisi seitsemäntoista kappaleen ja yhtyeen kokoelmalle eksyvän edes jonkun todella kovan täyn. Onhan täällä noita sattumia, mutta ei mitään tajuntaa räjäyttävää. Tai edes ravistavaa. Tarjolla on monta semipätevää yhtyettä, mutta dankojonesmainen muurienmurtaminen piileskelee jossain, jossain muualla kuin tällä kokoelmalla.

Pikkukivaa puuhastelua. Taidolla tehtyä, suurelta osin, mutta, ah, niin mitäänsanomatonta. Pienessä maassa pääsee näkyville pelkän komean soundin perusteella, laajemmilla markkinoilla soundin höysteeksi edellytetään biisejäkin. Abba Gold olisi hyvä oppiretki melodioiden maailmaan suurimmalle osalle Independent Rockin yrittäjistä.

Mutta löytyy tältä levyltä hyvääkin edustusta, tylytyksen täyslaidallisesta huolimatta. Fillip rokkaa rennolla tatsilla, luontevasti. Ja biisinsäkin, Rooma, on oikeansuuntainen. Samoin Kerhon otteessa on rouheata roisiutta, jota kuuntelee mielellään. Ultranoir tarjoaa jotakin, jolle ei ensi kuulemalta osaa laittaa tyylilajilappua otsaan. Hyvä niin. Se on merkki ns. hyvästä tatsista. Tatsista, joka puuttuu tämän kokoelman perusteella suomalaisesta rockista lähes kokonaan. Harmi.

Toivoa ei ole menetetty. Palaa se liekki edelleen. Kenties pienellä, kenties jossain muualla kuin tällä kokoelmalla, mutta kuitenkin.

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2007-05-17
Arvostelija : Juhani Orismaa

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.