Low – Drums And Guns

Vuonna 1993 perustettu Low ei ole koskaan saavuttanut valtaisaa suosiota, vaikka näiden minnesotalaisten hitaassa ja minimalistisessa indierockissa on ainakin nykyään myös kaupallista potentiaalia. Tuoreella Drums and Guns -levyllä instrumenttien määrää on lisätty ja tempoa varhaiseen tuotantoon verrattuna kiihdytetty varovasti, mutta varsin askeettisissa tunnelmissa liikutaan edelleen.

Kaksi ensimmäistä kappaletta, Pretty People ja Belarus, ovat kumpikin vaisumpia kuin yhtyeeltä uskaltaa odottaa. Gospelmainen ja lähes äärimmilleen riisuttu Breaker sen sijaan on hyvinkin viihdyttävä esitys, ja sitä seuraava Dragonflykin on melankolisuudessaan ihan toimiva veto. Always Faden duurivoittoinen melodia ei liiemmin jaksa innostaa, varsinkin kun sen neliminuuttinen kesto tuntuu muihin kappaleisiin nähden aivan liian pitkältä. Lähes yhtä puuduttavaksi yltyy Dust on the Window, ja albumin puolivälin kohdalla Drums and Guns vaikuttaakin pieneltä pettymykseltä.

Levyn loppupuoli on kuitenkin alkua selvästi tasokkaampi. Yksinkertaisella bassokuviolla sekä lauluharmonioilla leikittelevä Hatchet on aidosti pirteä, ja vain runsaan minuutin kestävä Your Poison päättyy niin mainioon nostatukseen, että kappaleen soisi jatkuvan paljon pidempään. Toisin on hittiputken katkaisevan Take Your Timen laita: tympeä pianomelodia tuntuu kestävän iäisyyden, eikä kuulija voi kuin ihmetellä, miksi orkesteri on päättänyt tuhlata aikaa näin joutavan sävellyksen venyttämiseen kahden edellisen raidan kustannuksella. Onneksi viimeiset kolme repäisyä ovat silkkaa rautaa. Lyhyt ja ytimekäs In Silence edustaa juuri sitä haikeutta, josta Low tunnetaan, ja Murderer on nimensä veroisesti murhaavan kaunis. Kaikkein hienoin on kuitenkin levyn päättävä Violent Past, jonka virsimäisen lohduton urkusäestys ja yksinkertainen laulu ovat täysin vastustamaton yhdistelmä.

Low ei ole liiemmin harrastanut turhaa hifistelyä albumeillaan, ja orgaaninen äänimaailma onkin aina ollut sopiva valinta bändin musiikkiin. Sama linja jatkuu Drums and Gunsilla, mutta vokaaliraitojen miksaus vain toiselle kanavalle on hieman hämmentävää. Kenties ratkaisulla on haettu varhaisten stereoäänitysten tunnelmaa. Muutoin kokonaisuus on miellyttävän kuuloinen, ja vaikka varsinkin levyn alkupuolella on heikompia esityksiä, ovat huippuhetket niin onnistuneita, ettei Drums and Gunsia voi kuin suositella.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2007-05-07
Arvostelija : Jere Salonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.