Boris Morgana – Rotti Frutti

1. Boris Morgana

Boris Morgana (1): Helsinkiläinen impro-kvintetti. Jäsenistöä soittanut aiemmin mm. yhtyeessä Braspyreet. Ensimmäinen julkaisu split-kasetti Lesbian Camel Gang Bang Hetero Skeletonin kanssa [Slooow Tapes 2006]. Debyyttialbumi Rotti Frutti [Ikuisuus 2007] sisältää neljä uutta kappaletta.

2. Rotti Frutti

Tiesin, että ennemmin tai myöhemmin voin kirjoittaa entisestä lemmikistäni, Seppo-pulusta. Koska vuokrahuoneistoni sijaitsee kuusikerroksisen talon ylimmässä kerroksessa, jää parvekkeen katonharjan alle suojaisa, lintuparven mentävä orsi. Ja koska parveke osoittaa suoraan suurehkon automarketin parkkipaikan suuntaan, näitä siivekkäitä katon alle tulijoita myös riittää.

Seppo erottui tästä äänekkäästä joukosta jäämällä usein myös yökylään. Sisältä päin katsottuna toinen orsipaikka vasemmalta oli Sepon koti. Vaikka ehdin jo kiintyä uskollisesti yösijansa löytävään, sympaattiseen lintuun, täytyi Seppo karkottaa pesästään mahdollisimman nopeasti, sillä hän paskansi joka yö parvekkeen täyteen hirvittävää, valkoista paskaa. Orsi päällystettiin rautaverkolla. Vein puhdistetulle parvekkeelle muovikassillisen omenoita, jotka olin saanut tuliaisiksi maaseudulta. Elettiin syyskuuta 2006.

Eletään maaliskuuta 2007. Kassillinen omenoita on edelleen parvekkeella. En ole koskenut niihin, mutta satunnaiset vieraat ovat ja varsin hyvin kypsyneiksi kehuneet. Pussin viereen on ilmestynyt inhottava kasa paskaa ja orren rautaverkko on revitty rikki sisältä päin katsottuna toisesta orsipaikasta vasemmalta. Puhelin soi:

– Risto puhelimessa.

– Haloo Risto, täällä puhuu taloyhtiönne huoltomies, olen saanut tietooni, että parvekkeellanne on muovikassillinen mätiä omenoita. Voisitteko poistaa ne sieltä välittömästi?

– Kiistän tällaisen tiedon, en ole koskaan säilyttänyt omenoita muovikassissa parvekkeella.

– Jaahas. Satun myös tietämään, että kuuntelette asunnossanne Boris Morganan uutta levyä, Rotti Frutti.

– Mitä helvettiä, tutkitaanko täällä asukkaiden postitkin nykyään?

– Ei tutkita. Olin eilen iltapäivällä kahvilla työhuoneessani, enkä voinut olla kuulematta kyseisen levyn kutsua ovenne takaa. Neljäkymmentä minuuttia matalaa, värisevää ääntä, yksinäinen saksofoni purjehtii kaikuisassa efektiaallokossa, välillä maisema vaihtuu äkisti höyryjunan lailla puskevan kitaranjurnutuksen matkassa, hieno levy kerrassaan. Tiesittekö, että junamatkailun yleistyessä pelättiin matkailun kokemuksen kärsivän junan huiman vauhdin, noin 40 km/h, vuoksi? Epäiltiin, että maisemat vaihtuivat liian nopeasti, jotta matkailija voisi niitä sisäistää. Sijoitan tämän levyn tunnelmat mielessäni juuri siihen aikaan, junamatkailun alkupäiviin, koska matkalla tässä ollaan, mutta juuri sillä tavalla kiireettömästi.

– Totta puhut, ja meillä on tässä hyvin aikaa sisäistää nämä musiikilliset maisemat, koska olemme jo tottuneet tuollaisiin nopeuksiin, käytämme sellaisia usein. Sanoisitko siis jopa, että kyseessä on poikkeuksellisen hitaasti etenevä albumi?

– Sanoisin, että kyseessä ei ole niinkään hidas kuin leijaileva albumi. Levyllä kuullut äänet pysyvät paikoillaan pitkiä aikoja ja lopulta jopa vääristyvät siitä kaikesta… pysymisestä. Sillä tavalla tämä musiikki on taas tiukasti tähän aikaan sidoksissa.

– Vihjaatko, että ajassamme olisi jotain vääristynyttä?

– Tässä huoltomiehen hommassa näkee kaikenlaista. Milloin on lemmikkimarsu tungettu viemäriin, milloin löytyy taloyhtiön pesukoneesta hevosen pää. Elämme arvaamattomia aikoja, kuten Rotti Fruttin avauskappaleella Ikuiseen rauhaan: lyhyeksi leikatut puheenpätkät lomittuvat ääniin, jotka kuulostavat siltä kuin meille entuudestaan tuntematon elämänmuoto saapuisi keskuuteemme. Kappale sisältää siis selkeän vastakkainasettelun, kaksi maailmaa esitetään rinnatusten, toisistaan jyrkästi poikkeavina.

– Minusta tuntuu siltä, että tämä kuvaa matkan alkua, liukumista tästä ajasta sille matkalle, josta aiemmin puhuimme. Haluaisin kuitenkin huomauttaa, että levyn päätökseen mennessä ollaan edetty jo erittäin pitkälle tällä matkalla, eikä jäljellä ole enää kuin hyvin vaitonaisia puhalluksia ja muita pieniä ääniä. Oikeastaan, tässähän on kuvattuna koko elämänkaari pienoiskoossa.

– Erittäin hyvin sanottu! Mielestäni onkin hieman outoa, että olet kirjoittanut sekavan ja päämäärättömän arvion levystä, joka on varsin loogisesti jäsennelty kokonaisuus. Seppo-pulu ei taida liittyä koko asiaan millään tavalla.

– Mutta yhtä lailla kuin arvioni, on Rotti Frutti viihdyttävää seurattavaa, jossa intensiteettiä nostetaan tai lasketaan paikoin yllättävästikin ja, ja… kuka siellä puhuikaan?!

‘klik’

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2007-04-07
Arvostelija : Risto Mikkonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.