Rinneradio – Lumix

Pitkälti toistakymmentä vuotta levyjä julkaisseen Tapani Rinteen Rinneradio on julkaissut jälleen uuden levyn. Vastailmestynyt, voipaperin kaltaisen kansilehden alta auringon lailla loistava levy kantaa nimeä Lumix.

Aikoinaan Rinneradiota pidettiin kovin edistyksellisenä ja mainiona fuusio-orkesterina. Edistyksellisyys on Rinneradion tuotoksista jo hieman karissut ja tilalle on tullut vanhojan hyväksi todettujen polkujen tallaaminen. Lumix on alusta loppuun asti taattua Rinneradiota, mutta uusia ovia ei Tapani Rinne pääse enää kolkuttelemaan.

Aloitusraita Marras on rauhallisesta rytmistään huolimatta menevä ja hyväntuulinen biisi, joka virittää kuulijansa oikealle taajuudelle. Kakkosraidalla mennään vielä kovempaa, ja polvet notkaa jäyhemmälläkin. Saksofoni on aikasemmastakin tuotannosta tutulla tavalla mukana, joskin tällä kertaa foni ja muut puhaltimet tukevat biisien omaa melodiaa ehkä hieman saumattomammin kuin aikaisemmin. Perinteisestä jazzista tutut riitasoinnut ovat siis vähenemään päin.

Levyn meno rauhoittuu hieman keskivaiheilla, mutta kuutosraidalla vauhti kiihdytetään äärimmilleen. Hermostuneen nykivällä drum’n’bass kompilla ryyditetty Lumient on äärimmäisen elektroninen ja epäorgaaninen biisi, jonka taustalla soivat matalat puhallinsoitinsoinnut eivät paljoa lämpöä tarjoa. Meno jatkuu oudoilla elektroraidoilla, kunnes viimeinen kappale, Airo päästää kuulijan levähtämään ennen levyn loppua.

Nykyään lienee kai pakko hyväksyä se fakta, että saksofonin soidessa on musiikista puhuttava ‘jazz-vaikutteisena’. Tähän nojaten voidaan Rinneradiotakin sanoa hyvällä omallatunnolla electrojazziksi. Ehkäpä kyseessä jonkin sortin jazz onkin, joskin kontrabassoon, pianoon ja rumpuihin tottuneet jazzin ystävät ovat luonnollisesti täysin hukassa tämän levyn kanssa. Ennemminkin kyseessä on chill out -vaikutteinen drum’n’bass, johon on aikoinaan keksitty lisätä inhimillisyyttä saksofonilla ja muilla puhaltimilla.

Ihan hieno levy, mutta Suomessa julkaistavan marginaalisen elektronisen musiikin ollessa lähes poikkeuksetta mykistyttävän hienoa, ei Rinneradion esitys oikein vakuuta.

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2003-05-21
Arvostelija : Atte Jaakkola

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.